United States or Kuwait ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Mutta jokaisen, joka on taistellut Belisariuksen kanssa, täytyy myöntää, että hän on sankari." Hänen käytöksensä oli niin suoraa ja juhlallista, ettei häntä tuntenut pilkalliseksi prefektiksi. Belisarius oli liikutettu. Prokopiuskin hämmästyi. "Olen ystäväsi, missä voin. "Todistan sen nytkin antamalla sinulle hyvän neuvon. "Luotatko minuun, Belisarius?"
Iloisena riensi poika sinnepäin, mutta kovin hämmästyi hän nähdessään joutuneensa tuolle kummalliselle mökille, joka hänelle äsken vihoissaan mörisi. Tällä kertaa oli mökin ovi auki ja sisästä kuului nyt aivan toisenlainen ääni. Ei se ollut kanteleen, ei paimen torven, eikä huilunkaan sävel, vaan ihmeen kauniilta se kuului.
Benedikt hämmästyi: Wappu Jumala sinua varjelkoon. Bincenz lähestyi säkenöitsevin silmin. Wappu onko se todellakin tahtosi? Verinen tahtoni! Hän kohotti kättänsä ikäänkuin valantekoon, käsi oli jäykkä ja kynnet siniset kuin kuolleen. Joka laskee hänet kuolleena Asran jalkojen juurelle se on oleva mieheni niin totta kuin olen Walburga Stromminger! Yö.
Rouva Löfving hämmästyi. Se vastaus käynee heille kalliiksi. Marian piti ajatella linnan herran valtaa ja sitä hyvyyttä, jolla heitä oli kohdeltu. Ellei neiti itse antaisi aihetta ikäviin rettelöihin, ei heille mitään pahaa tapahtuisi. Parooni oli varmaan kunnon mies, tätä paitsi he voisivat häneltä saada kuulla jotakin ruotsalaisesta Suomesta.
Hetken kuluttua hän avasi ne uudelleen ja sulki ne sitte taas. Aina kun hän istui näin silmät ummessa, uskoi hän näkemänsä maiseman kauniiksi kangastukseksi, joka pian oli pakeneva, ja joka kerralta, kun hän silmänsä avasi hämmästyi hän, nähdessään ettei tuo lumoava luonto ollutkaan paennut, vaan oli tuossa hänen edessään niin satumaisen kauniina ja kuitenkin todellisena.
Aino hämmästyi vielä enemmän eikä tietänyt mitä sanoa. Ylioppilas alkoi puhua kaikellaisista asioista, ja kaikki, mitä hän sanoi, oli niin selvää ja varmaa; hän ei koskaan joutunut hämilleen, eikä kuitenkaan ollut olevinaan ylpeä, vaan hän esitti kaikki niin lempeällä, hauskalla tavalla, ett'ei Aino voinut häntä peljätä eikä suuttua häneen.
Hän pelkäsi saavansa kieltävän vastauksen ja hämmästyi olkeen kun mies vastasi: "Tuota juuri, armaiseni, olen minä aikonut sulle ehdoittaa. Sepä oiva ajatus! Koko maailma puhuu mainiosta Rossiterista, ja minua onnitellaan siitä, että hän niin kauan oli palvellut minulla.
Herttua Rosen, joka juuri lajitteli kultarahakasoja erinäisten laskujen viereen, hämmästyi kuningattaren äkkitulosta ja nousi paikalla seisoallensa.
Lopulta pilkka-katsehen kersantti-vaari loi: »Vai sotamies, sa tolvana? Oh huuti, poika hoi!» »Niin», tuumi Sven, »min täällä teen, se kaikki kieroon vie, ehk' eest' ei maan ja kuninkaan niin konsti kuolla lie.» Tuost' ukko Tuuva hämmästyi ja heltyi itkemään; Sven otti pussin selkähän, läks joukkoon lähimpään.
Muttila kehasteli vielä hetkisen itseään ja olosuhteitaan, vilkaisi sitten syrjäsilmällä Johannekseen ja kysyi, eikö tämänkin olisi aika tehdä häneltä jotakin tilausta. Johannes hämmästyi. Muttila piti nähtävästi vieläkin rikkaana miehenä häntä. Jospa hän olisi arvannut hänen aineellisen tilansa täpäryyden!