Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. heinäkuuta 2025
Kuolema sun kulkee edelläsi, kansain vereen tahrattuna käsi. Minne tulet, raunioita näät, tulet tallattujen kenttäin takaa. Siunaa maata, missä miehet makaa, siunaa leskien ja lasten päät! Niinkuin silmä vailla valoansa, niinkuin vuosi vailla suveansa, elämä sua vaill' on, vapaus. Niinkuin länsituulet hivelevät, niinkuin Arkadian armas kevät, niin on henkäykses kosketus.
»Niin makaan vait ja kuuntelen vaan, kuni vartia korvin vaisuin, kunis tykkien jyskettä kuulla saan ja kapsetta ratsujen raisuin. »Yli hautani keisari ratsastaa, soi säilät, ja huomaan ahdon: Ma haudasta nousen ja puolustaa sua, keisari, keisari, tahdon!» En tiedä, kuinkahan lienee, kun murhe mun valtaa näin; sen vanha tarina tiennee, mi ei mene mielestäin.
Mitä sellaisilla luuskilla tehdään, kun ei isäntäkään enää niillä ajella viitsi. Nuijaa otsaan minä antaisin.» »Hääh?» kysäisi poika unenpöpperössä, kun kuuli puheen nuijasta. »Hääh», matki toinen, »sulle antaa muori nuijaa, kun et nouse antamaan suurusta loseteille, vaikka sua nostais kivin tai seipäin.»
Tee se, mut kaikk' ei taivahiset sua kiittäne suinkaan." Vastasi pilviennostaja Zeus, tukaloituen tuiki: "Mieletön, min tihutyön Priamos, Priamon mitä lapset moist' ovat tehneet sulle, kun toivonas herkeämättä turma on Ilionin, kato kaupungin talokauniin?
"Hyväilläkö sinua ja imarrella? Sitäkö luulet hänen tahtovan? Vai luuletko hänen tahtovan kantaa sua silkki- ja sammetti-aluksilla? Ha ha sinä tunnet heitä sinä! Ei, rahoja hän tahtoo.
Vihoissaan ehk' on Fulvia; tai kenties Tuo liemenparta Caesar mahtikäskyn Sinulle lähettää: »Tee tuo tai tuo! Tuo valta valloita, tuo vapauta! Ja oiti, muuten voi sua!» ANTONIUS. Mitä, armas? CLEOPATRA. Kenties ei, tietystikin tääll' et olla Saa kauemmin; pois Caesar sinut kutsuu. Siis häntä kuule! Mik' on Fulvian haaste Caesarin, tarkoitin ei, kumpaisenkin? Siis kutsu airuut. Punastut, Antonius!
Jos vielä mä kanssasi yhtyä saan Sekä istua taas sylityksin, Niin suutelen ääneti silmääs Sun, Ja Sa kuulet vain, miten rintani mun Lyö Sulle, ja Sullen yksin: Kotilieteni Sie hyvä haltiatar, Sinä mieleni yksin-valtiatar, Sua lemmin!
Jos työsi Teit suosion tai kullan pyynnöstä, Niin, vaikka henkeni ja linnan sillä Sa pelastit, sun hylkäisin ma töines; Mut tekoos kun ma entist' elämääsi Ja sukukuntas sortotilaa vertaan, En tätä kansaa rakastanut ois, Sen mökeiss' olisin ma viekastellen Vaan istunut, jos kiroisin sua.
TAMORA. Ah, armas mauri, armaamp' elämääni! AARON. Vait, keisarinna! Bassianus tulee; Hänt' ärsytä; ma noudan poikasi Sua puoltamaan, vaikk' olkoon mistä riita. BASSIANUS. Ken täällä? Rooman suuri keisarinna, Erillään sopivasta seurastaan? Tai ehkä valepukuinen Diana, Mi pyhät puistonsa on jättänyt Suurt' ajoamme täällä nähdäkseen?
Hän hillitsi vihaisia, voimakkaita nikahduksiansa ja jatkoi entistä synkempänä: »Ja kunhaan mie hain Hikun avuks niin nähööt eivätkö sua selekääsä!» Se toivo tyynnytti hiukan mieltä. Hän teki pajunkuoresta vyön, veti sillä housunsa kireälle ja lähti entistä tukevammin taivaltaa pullittelemaan polkua pitkin.
Päivän Sana
Muut Etsivät