Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. heinäkuuta 2025
Siitä lieto Lemminkäinen itse korvin kuuntelevi kenenkänä keksimättä, kunkana havaitsematta: kuuli ulkoa runoja, läpi sammalen sanoja, läpi seinän soittajoita, läpi lauan laulajoita.
Kun sitte pyhänä pappi saarnastuolissa julisti Matti Toivolan avioliittoon aikovan, kuulteli monikin herkillä korvin, kukahan morsian olisi, mutta kotia tultuaan väitti jokainen jo kauvan sitten asian arvanneensa. Eihän tästä enää ole pitkiä sanottavia.
Salaperäisenä ja tutkivana kulki katse höröllä korvin kuuntelevain miesten silmistä vakoillen, ymmärtävätkö nuo. Ja ne ymmärsivät.
"Eipä olekaan... Kuulisit vaan kuinka kauppamies minulle saarnaa: 'Olkaa viekkaat kuin käärmet, seisoo Raamatussa, mutta tämä kansa on so'aistu, näkevin silmin eivät he näe, kuulevin korvin eivät he kuule. ja meidän kauppatapamme on heille opiksi, jos tahtoisivat oppia'. Niin sanoo kauppamies.
He säpsähtäen kuuntelemaan. "Bård! Bård!" kuului äidin valittavainen ääni; kohta riensikin hän sisään. Anna jäi seisoa töröttämään kuin lumottu, kumartuen etunojaan kuunnellen sekä silmin että korvin vieläpä avosuinkin niin tarkoin, ett'ei uskaltanut edes hengittääkään; mutta mitään ei selvästi kuulunut.
Kun hän ajatteli sitä hetkeä, jolloin Antti isälle kertoisi Niilo Iisakin hukkumisesta, ja se oli Antin kerrottava, vavahteli hänen sydämensä; hänellä oli ollut monta hetkeä, jolloin hän oli aikonut lukea isälle Antin kirjeen. Mutta lopulta hän sittenkin päätti: Ei, kertokoon itse, omin sanoin, kun omin silmin on nähnyt ja omin korvin kuullut!
Sano korvin kuullakseni: Kus' oli kultani sinulla Tuki toivoteltavana, Vara vuotettu vakava, Suoja saatava parempi, Ja turva toellisempi; Ennen kuin istuit polvelleni, Sylihini siirteletse, Kul'it kylkeni varohin, Alle kainalon asetuit.
No, tulkaa, armas vaimo, kallis äiti, Ja taatut ystävät! Kun kaukan' olen, Hymyillen tehkää hyvästit. Nyt tulkaa! Niin kauan kuin maan päällä elän, kuulla Minusta saatte; ette toki muuta Kuin mitä ennenkin. MENENIUS. Tuot' ihanampaa Ei korvin kuulla saa. Pois itku! Tulkaa! Käsivarsista ja jaloistani noista Ravistaa vuotta seitsemän jos voisin, Niin, totta Jumal', askel askeleelta Sua seuraisin!
Hän sanoi sinua ylimääräiseksi hovisorvarikseen, mitähän hänen majesteettinsa sillä tarkoitti? kysyi eräsi raatimies, joka oli seisonut likellä vaunuja. Sanoiko hänen majesteettinsa hovisorvari? kysyi Eerikki ollen kummastuvinaan. Sen kuulin omin korvin, vakuutti raatimies. Minusta tuntui, että hän sanoi hovikarvari, arveli Eerikki. Karvari? Niin, niin se olikin. Hovikarvari? Sepä oli merkillistä.
Olen omin korvin heidän kuullut sanovan, että tuo väärä natsarealainen profeetta on käskenyt hylkäämään isän ja äidin hänen tähtensä. Onpa tuo kaunista oppia, eikö niin? Aivan vastoin Moseksen pyhää lakia, joka käskee meidän kunnioittamaan isää ja äitiä. Mutta hiljaa ... tuolla he tulevat ... näetkö, tuolta ... mennään sinnepäin, niin näemme paremmin heidät..."
Päivän Sana
Muut Etsivät