Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. kesäkuuta 2025
Pian pursi ol' pieninä pirstaleina, ja ystävät huonoina uimareina ne hukkui helmassa synnyinmaan. Mun myrsky Seinelle kantoi vaan. Mä nousin taasen purtehen uuteen, on toverit uudet ja kaukaisuuteen mua kantaa vierahan virran vuo. Koti kaukana! Rintaan se tuskan luo. On jälleen nauru ja laulu huima, alus ryskyy, vinkuvi tuuli tuima. Pois viime tähtönen uinahtaa. Oi tuskaa! Kaukan' on kotimaa!
Voi! tuomion ma itse kirjoitin. Se isäs veli oli. Isäs kaatui, Kun vielä olit lapsi järjetön. Talonsa kaukan' oli Pohjanmaalla, Nyt pedot, käärmeet käy sen raunioilla. Tuoss' alla hirsipuun hän makaa; kolmeen Palaiseen lyötti hänet mestaajallaan Klaus Fleming. Tuossa! Haa! Mun kasvattajan' Isäni surmamieskö? Mahtava Ja vapaa talonpoik' ol' isäs. Sotaa Venättä vastaan käytiin.
No, tulkaa, armas vaimo, kallis äiti, Ja taatut ystävät! Kun kaukan' olen, Hymyillen tehkää hyvästit. Nyt tulkaa! Niin kauan kuin maan päällä elän, kuulla Minusta saatte; ette toki muuta Kuin mitä ennenkin. MENENIUS. Tuot' ihanampaa Ei korvin kuulla saa. Pois itku! Tulkaa! Käsivarsista ja jaloistani noista Ravistaa vuotta seitsemän jos voisin, Niin, totta Jumal', askel askeleelta Sua seuraisin!
PINDARUS. Kauemmaks paetkaatte, kauemmaksi! Antonius on jo teltoissanne, herra. Siis pakoon, jalo Cassius, kauas pakoon! CASSIUS. Tää kunnas kyllin kaukan' on. Kas, kas! Titinius, telttaniko tuolla palaa? TITINIUS. Niin, herrani.
Näin neidon mulle kalliimman Ovella pensas-aidakkeen; Ja silmäns' ennen vilkkahan Loi hiljaa surren mättääseen Hän, missä eilis-iltasen Mä luonaan istuin miekkonen. Näin ruusun itkun-kastaman Häll', lahjan siellä antamain; Mun luuli kaukan' olevan, Ja aivan vieress' olin vain; Siin' alla pensaan piileksin, Ja kyynelsilmin katselin.
Kaukan' on matkalla taas nimismies rikas tuo, joka puuhain kaikellaisten ja häijyjen rästien vuoks pitäjällä tuskin suullaankaan tuvat loistokkaat katon alle sai sekä ikkunat paikoilleen, kun taas piti mennä.
JAGO. Hyvät herrat, Sidotuiks laittakaamme Cassion haavat. Mukahan, neiti! Kaukan' on nyt leikki. Emilia, juokse linnaan, kerro maurin Ja rouvan kuullen mit' on tapahtunna. Edellä menkää. Toinen kohtaus. Makuuhuone. OTHELLO. Hän syyss' on, sieluni, hän syyss' on! Missä? Sit' en ma teille, puhtaat tähdet, virka! Hän syyss' on. Hänen vertaan tok' en haaskaa!
Hän poissa oli, ja kun sinne ehdin Vedessä värähteli tähdet vaan Jos hän se olis ollut! Etkö nähnyt?... Nyt herttua jo saapuu. Joutukaa! Pois kaukan' on hän. Kuules, Juhani! Hän henkes vie. Viel' ei hän sua tunne. Sukumme viimeinen sä olet. Anna Mun eestäs kuolla. Puvun vaihdamme. Sa hiivit pois. En, Olavi, en koskaan! Sun täytyy. Muista nimeämme! Sinä Sen edest' elä!
Päivän Sana
Muut Etsivät