United States or United States Minor Outlying Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Pyhimysten kauppias päästi hämmästyksen huudahduksen, kun luuli minun aikovan häntä iskeä vasarallani ... hypähti syrjään, tempasi knallinsa, mutta ei ehtinyt vielä ovesta, kun marmorini, jumalankuvani, jo kaatui suulleen ja meni pieniksi pirstaleiksi kiviselle lattialle. »Ja pirstaleina olen minäkin, ainiaksi pirstaleina, enkä koskaan enää pääse kokoutumaan.
Vapaasti nyt paistoi päivä vanhalle uhrikummulle, jossa tuo vanha murrettu puu nyt pirstaleina lepäsi. Sen juuret olivat kaatuessaan nostaneet suuren palan maata, ja kauhistuneena näin sieltä juurten alta valkealta paistavan kaksi pääkalloa, toinen suurempi, ikäänkuin miehen, toinen pienempi, kuin vaimon. Olisiko se mahdollista? Voisivatko nämä olla Ilarin ja Aulin pääkallot? Kuka sen tietää?
Arvi ryhtyi työhön ja vähitellen tuli huone yhä autiommaksi. Pöydän vieressä lattialla oli Esterin valokuva, sen kehys ja lasi pirstaleina. Arnold kohotti kuvan pöydälle ja painoi kädellään tuskan ahdistamaa sydäntään. Ester parka! Postilaukussa oli Esterin kirje. Arnold otti sen käteensä pahoja enteitä aavistaen. Olisikohan pormestari kotiin tultuaan kertonut Esterille?
Joskus, tavatessaan jonkun saarnan-aiheen, josta hän ennen muinen oli saarnannut vakaumuksen lämmöllä, ja koettaessaan käyttää sitä, tunsi hän kauhukseen kuinka se lohkesi kappaleiksi hänen käsiinsä, joten koko tuo ihana, runsas aine oli tomuna ja pirstaleina hänen jaloissaan.
Menee koskelle. KULLERVO tulee hieman edellisen jälkeen synkkänä vasemmalta. KULLERVO. Nyt on joukkoni hajalla, Kuin minäkin, pirstaleina Kun kadotin itseluoton, Niin elämäntyöni loppui, Luotto joukonkin katosi, Vaihtuipa eripuraksi. Minä yksin taas maleksin Myrskyilmojen ajolla.
Liiterissä näytti oudolle, kaikki ylösalasin, muserrettuna ja pirstaleina, vaan sonni makasi sidottuna lattialla. Se makasi liikkumattomana ja puhkaili kuin vasikka teurastus-penkillä. Jooseppi oli voittanut sen elävänä ja ihan yksinään! Semmoista ei kukaan mene tekemään paitsi hän!
Vaan talven pakkais-yössä harhaili usein ruikutellen onneton perhe, kunnes naapurin ovi, armoa tarjoten, aukeni ja he vieraan uunin pankolle viluisina kyyristyivät. Aamu kun valkeni, ilmaisi se pimeyden työt. Sekasorrossa ja pirstaleina kuvaili Koivulan tuvassa astiat ja tuolit hävitystä.
Te selvemmin kuin muut mun ymmärsitte, olette mies, niin olen minäkin." Jo tykit Juuttahall' on vaienneina, sielt' ensi viljan tuonen halla vei, ja Suomen joukko hajan, pirstaleina, on valmis kuolohon, vaan voittoon ei. Vast' yhden rynnön torjui puoleltansa, Ja Kosatshkovski sotalaumojansa taas järjestääpi, kaikki murtaakseen.
Emme, sanon minä, enää lainkaan naimisia kaipaa: ne, jotka jo naineet ovat, jääkööt eloon, kaikki paitse yksi; loput olkoot mitä ovat. Mene luostariin, mene! OPHELIA. Mik' oiva henki tuossa pirstaleina! Hovikon silmä, viisaan kieli, urhon kalpa, Tään kauniin vallan kukoistus ja toive, Tapojen peili, taidon esikuva, Ihanteen ihanne, ja kaikk' on mennyt!
Mitä tahdot? Nimesi? Vait olet? Sano mies: mik' on sun nimes? Ja siks et mua aavista, mik' olen, Nimeni ilmoittaa mun täytynee kai. AUFIDIUS. Mik' on sun nimes? CORIOLANUS. Pahalta volskilaisten soi se korviin. Ja sinun korvaas vihloo. AUFIDIUS. Mikä nimes? Näkösi tuim' on, käskevä on katsees, Jalolta näytät laivalta, vaikk onkin Varustees pirstaleina. Mikä nimes? CORIOLANUS. Rypistä otsaas!