United States or Saint Barthélemy ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun Rikberg esitti muuttoaikeensa Arnoldille, sanoi tämä melkein itkukurkussa: Mitä pahaa olen teille tehnyt, kun nyt taas tahtoisitte lähteä? Rikbergin täytyi myöntää, että hän oli tehnyt vain hyvää. No mitä varten sitte? kysyi Arnold. Ja neuvottelun jälkeen katsoivat he taas velvollisuutensa vaativan jäämään.
Ihmisiä kävi nyt paljon enemmän herrasväen pakeilla, ja Ester sai emäntänä tarttua kovasti työhön talon askareissa. Kun Arnold oli poissa, kysyttiin häneltä kaikenlaista. Hän sai päättää. Ja kun tiukka paikka tuli, täytyi hänen kääntyä pehtorin puoleen, joka aina tiesi neuvon pulman ratkaisemiseksi.
Hänen tovereihinsa, jotka pitivät tuota vanhaa varovaista eläintä päämiehenään, näkyi patriarkan rauhattomuus tarttuneen, sillä ne päästivät kumeita murahduksia, joiden tarkoitusta emme käsittäneet. "Koirien ei ole laita oikea", sanoi Arnold Beidermann. "Kentiesi kiertelee joku leopardi leiriä".
Mutta Arnold ei häntä kuullut. Verner, mistä hakija sinut löysi, kun näin pian jouduit kotiin, kuule, mistä? Mikä hakija? huudahti Arnold vihdoin kiihtyneenä. Minähän lähetin sinua noutamaan ja ilmoittamaan... Minua noutamaan? Niin, ja ilm... Sinä siis vakoilet minua, huusi Arnold, siksipä oletkin taas noin kylmäkiskoinen kohtaani.
Tuo mies, jonka kuva oli hänellä edessään, rakasti häntä niin tulisesti. Hän painoi kuvan rintaansa vasten ja kohotti katseensa korkeuteen... Ovi oli hiljaa avautunut, ja Verner Arnold seisoi kynnyksellä ihannoiden rukoilevaa morsiantaan. Verner, kuinka sinä minua säikäytit, huudahti Ester ja heittäytyi hänen kaulaansa. O, miten olet kaunis, Ester! He istuutuivat sohvalle.
Kohta ilmestyi Arvin naama ikkunaan. Arnold puhui hänelle venttiilin reiästä: Tule huoneeseeni, ettei kukaan sinua huomaa. Pian oli Arvi sisällä, ovensuussa seisomassa. Arnold meni hänen luokseen. Kenen palvelia sinä olet? Hyh. Herra nimismiehenhän minä, vastasi Arvi ihmetellen. Ketä sinun tulee totella. Tottahan tok' isäntääni. No niin.
Keli oli hyvä, ja Arnoldin komea orhi taittoi tuon lähes kolmenpeninkulman taipaleen Valkamasta kaupunkiin kahdessa tunnissa. He olivat pian kaupungin hotellin pihalla. Hevonen kyllä vaahtosi, mutta kylläpähän se siitä lakkasi. Arnold komensi sen viemään tupaan. Se piti pestä vedellä ja saippualla ja kuivata hyvin sekä vasta sitten antaa sille ruokaa.
Yksi heistä, Arnold Messenius, mestattiin hallitusvastaisena henkilönä, koska hän yritti saada Suomea itsenäiseksi. – Vapaamielinen Axel Oxenstjernan johtama Ruotsin hallitus sen teki uskonnonvapauden nimessä. V. 1789 mestattiin ja pakeni joukko miehiä, jotka ajoivat Suomen itsenäisyyspolitiikkaa. Ne olivat Anjalan miehet.
Arnold tuli ensin totiseksi, mutta sitten hänen katseensa alkoi viipyä Irmassa. Irma istui erään maisterin sylissä. Kauvan tuijotti Arnold Irmaan, tempasi hänet vihdoin luokseen ja suuteli häntä. Noin minä naisen otan, hän virkkoi ja asetti Irman polvilleen. Irma katseli ensin kummastuneena, mutta pian hän alkoi viihtyä komean tummasilmäisen valloittajansa huostassa.
Kohtahan minä kuolenkin, saatatte edes hautaan, valitti Arnold. Kauvan keskusteltuaan Ester ja Rikberg suostuivat toistaiseksi jäämään. Ester sai pitää entiset huoneensa, Rikberg asui omassaan. Ja sitte vasta, kun eronpyyntöön oli tullut päätös, sitte vasta he ajattelivat omat asiansa erityisemmin järjestää. Minusta on niin kauhean vaikeaa jäädä tänne, valitti Ester Rikbergille.