Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 19. heinäkuuta 2025


Melkein yhtä mainioksi kuin hänkin oli hänen vaimonsa Lucia Grothusen tullut, osaksi tuosta melkein verrattomasta uskollisuudesta, jolla hän otti osaa kaikkiin puolisonsa kärsimyksiin, osittain toranhaluisesta äkäisestä luonteestansa. Näiden poika oli se Arnold Juhana Messenius, joka Messenius'en kapinaliiton kautta on tullut niin surullisen mainioksi.

Ehkä on parasta, sanoi Ester raskaasti. Arnold nukkui, Ester meni omaan huoneeseensa ja kutsui Rikbergin luokseen. Jospa Arnold Ester ei ollut kutsunut häntä miehekseen enää pitkiin aikoihin nyt pian paranisi, että saisin hänelle ilmaista suuren salaisuuteni. Kunhan hän saa runsaasti lepoa; kyllä hän siitä vielä nousee, vastasi Rikberg.

Ikävyys oli haihtunut, mutta nyt se jälleen kaksinkertaisella voimalla palasi. Väsytti ja hermostutti. Yksin hän ei viitsinyt juoda. Arnold asetti kauluksen kaulaansa, otti silkkisen huivin ja sitoi sen laskoksille rintamukseen. Vasemman käden nimettömässä kiilsi sileä sormus. Arnold katsahti siihen kuin säikähtäen. Ester parka! hän itsekseen hymähti, huokasi raskaasti ja lähti kiireesti ulos.

Kiirein askelin riensi Arnold kamariinsa, tarkasti kaikki paikat. Rikberg seisoi oven suussa. Viimeksi meni Arnold sänkykamarin ovelle. Se oli lukittu. Silloin astui Rikberg esille. Herra nimismies, hän sanoi kohteliaasti, mutta vakavasti, minulla olisi nyt teille hyvin tärkeätä asiaa. Se koskee taloutta ja maanviljelystä. Arnold käännähti äkkiä takansa, kuullessaan Rikbergin äänen.

Luulenpa melkein lähelle totuutta osaavani, sanoessani että Arnold Beidermann'in mieli virkistyi nyt, kun olimme saaneet kaikesta järjellisestä epäilyksestä vapaan tiedon kohtalosta, joka oli hänen tyttärensä osaksi tullut.

Joskus oli Arnold, kun oli sattunut saamaan liiemmälti konjakkia, pyytänyt Esterin luokseen, vieläpä jäämäänkin, mutta kun Ester heti oli sanonut muuttavansa, jos Arnold sellaista uskalsi vaatia, niin anteeksi Arnold aina osasi pyytää. Ainoastaan kerran oli Arnold tulistunut siihen määrin, että paiskasi ison pöytälampun lattialle. Muuten hänestä ei ollut vastusta.

Arvi ryhtyi työhön ja vähitellen tuli huone yhä autiommaksi. Pöydän vieressä lattialla oli Esterin valokuva, sen kehys ja lasi pirstaleina. Arnold kohotti kuvan pöydälle ja painoi kädellään tuskan ahdistamaa sydäntään. Ester parka! Postilaukussa oli Esterin kirje. Arnold otti sen käteensä pahoja enteitä aavistaen. Olisikohan pormestari kotiin tultuaan kertonut Esterille?

Se oli Nohemu. "Uneni on toteentunut", lausui Arnold Beidermann tyynesti. "Ei minun enää tarvitse kysellä. Tyttäreni on Cetewayo'n käsissä. Katso, Wille, että tuo kurja olento saa hoitoa, ennenkuin vaivaat häntä täydellistä vastausta antamaan". Koska itse puolestani paloin malttamattomuudesta, hämmästytti pastorin levollinen ääni minua suuresti.

Paavin istuimelle oli juuri noussut Hadrianus IV:nen nimellä kardinaali Nikolaus Albanolainen, joka äsken oli Ruotsissa pitänyt Linköpingin kokouksen ja Norjaan asettanut arkkipiispan. Hänelle Fredrik antoi kiinni otattamansa Arnold Brescialaisen. Tämä onneton haaveksija sidottiin jo samana yönä polttoroviolle, joka aamun koitteessa sytytettiin.

Arnold oli ollut hyväsydämminen nimismies ja moni pahoitteli, että nyt tuli uusi. Mutta minkäs sille taisi. Rikberg hankki rahaa isännälleen: Hän myi osan viljaa edellisen kesän hyvästä sadosta ja tuhansittain pistettiin seteleissä Helsinkiin lähtevään kirjeeseen.

Päivän Sana

arvellaan

Muut Etsivät