United States or Macao ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Sallitteko minun puhella teille huoleni?" sanoi Anna, heidän istuttua erään puun juurelle. "Minä pelkään, ettette ole se, miksi olette ilmoittaineet." "Olisitteko nähneet salaisuuteni?" sanoi tämä hämmästyen. "Ensi wilaukselta jo teidän muodossanne oli jotakin, mikä muistutti minulle ." "Siitä, mikä oli kymmenen wuotta sitte. Anna, muistatteko wielä sen ajan?
»Niin kyllä», sanoi leski. »Sanni tyttöni, mennään mekin jo pois. Sanni on vähän arka kylmälle.» Ja rouva Hyöriin jätti hyvästi ja läksi tyttönsä kanssa kotiin. Heidän lähdettyänsä Ilma kysyi: »Miksikä mummo aina näin viettää juhannusaattoa?» »Se on, lapseni, minun salaisuuteni», vastasi mummo. »Minulla myöskin on salaisuus», sanoi Ilma, »mutta, mummo, sen nyt tahdon teille ilmoittaa.
Sinä olet, minä sen tunnen sydämmessäni; minä tahdon sinulle sen ilmoittaa, minä tahdon kertoa sinulle mitä ei kukaan, ei veljenikään tiedä; sydämmeni puhkeaa ellen saa salaisuuteni ilmottaa. Kuin te lähditte pakoon, kuin me jäimme rannalle seisomaan teidän mentyä, sanoin minä itsekseni: Oletko sinä huonompi veljeäsi?
Tämä työ, joka on vaatinut kolmattakymmentä vuotta, on tällä saarella suoritettu. Sillä kun kuninkaalleni uskoin salaisuuteni, tarjoten sen ensi sijassa omalle kansalleni, luuli hän sitä ensin joksikin sopimattomaksi ilveilyksi.
Yksin hänelle saatan ilmoittaa kauhistavan salaisuuteni, hänen jalo mielensä on säälillä erhetykseni tuomitseva! Amalia. Mutta kulta Annaseni! Mikä sinun on? Suo minun lohduttaa sinua! Anna. Sinä et taida minua lohduttaa! Vaan kuitenkin taidat ... jos tiedät jonkun neuvon ... jos tunnet jonkun luotettavan miehen, joka tuulispään pikaisuudella voipi viedä muuan sanoman Bartholdolle... Amalia.
Nimittäkää minulle se heittiö, joka on saattanut teidän suloiset silmänne itkemään. Ken teille on sanonut että minä olen itkenyt? kysyi hän. Minusta näyttää... Minun laiseni naiset eivät itke, sanoi mylady. Sitä parempi! Mutta sanokaapa, mikä hänen nimensä on. Tietäkää että hänen nimensä on koko minun salaisuuteni. Täytyyhän minun toki tietää hänen nimensä.
Hän oli huomannut sormuksen, jonka olin medaljonkiin pienellä renkaalla liittänyt, ja tuo teräväsilmäinen neito oli vielä huomannut nimimerkitkin. Ei käynyt enää kieltäminen asiata. Pyysin siis häntä istumaan ja sanoin, että jos hän lupaisi pitää salaisuuteni yksin, niin sen hänelle ilmoittaisin, koska hän jo osaksi oli tullut sen perille.
Vuoroin päätin ilmaista hänelle, Miinalle rakkaalle, tuon kamalan salaisuuteni, vuoroin vannoin vakaset valat, että muka ryöstäyn pois hänen seurastaan ja pakenen tielle tietämättömälle, vuoroin taas itkin ja voivotin Bendelin kanssa, pyytäen häntä saattamaan minua forstmestarin puutarhaan.
Sieluni syvin salaisuus olisi synnyttämisen kautta tullut ilmi, sellainen salaisuus, jota en olisi pystynyt ilmaisemaan, en vaikka minua olisi hengettömäksi tukahutettu tai tulessa elävältä kärvennetty. Tietysti, ajattelinhan tappaa itseni ennenkuin synnytän, mutta ruumiinpesijä olisi salaisuuteni nähnyt ja sittenkin kylälle kertonut. Ja se ei saanut, se ei saanut tapahtua!
Kuule Ensio he kutsuivat toisiaan kahden kesken sinuksi, mutta ei muiden kuullen kun minä olen saanut salaisuuteni Arnoldille ilmaistuksi, niin jätän minä Valkaman. En voi asua täällä kauvemmin. Niin teen minäkin, kun nimismies vain tulisi siksi terveeksi, että saisin hänelle tehdä tilin töistäni, sanoi Rikberg. Mutta mihin menen? kysyi Ester hiukan epävarmana.