United States or New Caledonia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ei tiedetty astuiko hän sinne mennessään kynnykselle, mutta se waan on warma, että kahden sijasta tuli wihdoin tuosta suljetusta huoneesta kolme henkeä. Ei ollut tuosta tapauksesta kulunut wielä täyttä puolta wuotta, kun Alma teki samat temput. Tämmöiset tapahtumat oliwat aiwan odottamattomat isännälle ja emännälle.
Paljoa suurempi oli suru Koskelan talossa, jossa niinkin monta wuotta oli jo nautittu tuon lempeän sydämen hedelmiä.
Kowalan pikku Kalle oli kuitenkin tullut wäkisinkin ruumissaattoon ja hän itki että oli wedeksi sulaa, waikka hän sai ijänpäiwän pitää sedän kellon. "Parempi se noinkin oli", oliwat Kowalaiset sanoneet, mutta Honka=Kriston mielestä se ei ollut parempi, sillä kolmen wiikon kuluttua laskettiin hänkin maan mustaan multaan wäwynsä ja tyttärensä wiereen. Kymmenen wuotta on kulunut.
"Ei sitä ole, se on tosi, enkä minä tiedä ... ja se on niin hywä=oppinenkin. Herrasmamsellit käywät monta wuotta koulua, että oppisiwat soittamaan ja Liila osasi soittaa heti, aiwan ihan opettamatta. Ei tarwinnut mitään muuta, kuin nähdä kerran waan, miten toinen soitti", pitkitti isäntä. "Missä sitten teidän Liila soitti?" kysyi kirkkoherra. "Kuulkaahan nyt.
"Yksisinkö olette maailmassa?" "Oli minulla mies, waan hän kuoli oltuamme kuusisen wuotta yhdessä". "Jäikö lapsia?" "Jäi kaksi, poika ja tyttö. heitä koin työlläni elättää ja hoitaa niin kauan kuin sain heidät ihmisiksi, mutta nyt olen jo niin wanha ja woimaton, ett'en kykene työtä tekemään ja kumminkin täytyy elää niin kauan kuin Jumala tahtoo." "Wieläkö poikanne elää?"
Minä olin juowuksissa kotona ja kylässä, juowuksissa kirkossa ja muissa wirkani toimituksissa, niin, eipä ollut sitä aikaa eikä paikkaa, jossa en ollut juowuksissa ja kauhistuksena kaikille ihmisille. Semmoista menoa ei woinut kauan kestää, ja ennenkuin oli kaksi wuotta loppuun kulunut uudessa paikassa, olin minä erotettu wirastani.
Loppupuolella wuotta 1836 käwi hän Skotlannissa ystäwänsä Gordon'in luona ja eli sitten taas muutamia wuosia Pariisissa, kirjallisia töitä harjoitellen. W. 1840 tuli Myhrberg pitkän ajan takaa jälleen Suomeen. Hänen sydämensä oli jo kauan aikaa ikäwöinyt omaa maata ja wanhaa äitiä. Täällä tapahtui silloin seikka, josta on monella eri tawalla kerrottu.
Niinkuin jo mainitsin, oli kolme wuotta kulunut siitä, kun toisiamme olimme tawanneet; sillä ajalla oliwat kaikki nuot hänen surunsa ja ilonsa tapahtuneet. Nyt tuli minulle se sattumus, että matkustin likeltä ystäwäni kodin siwuitse. Itsestäänhän on arwattawa, ett'en suinkaan lyönyt laimiin tilaisuutta käydä häntä terwehtimässä.
"On meitä ollut kymmenen kaikestansa, waan yhdeksän on kuollut," sanoi waimo. "Joko te olette Heikkinne kanssa kauan olleet naimisissa?" kysyin taaskin. "Kuusi wuotta," oli wastaus. "Onko ollut muita lapsia kuin nuot kaksi, jotka ma näen?" "On niitä ollut neljäkin kaikkiansa, waan kaksi on kuollut," sanoi waimo surullisesti. "Teidän nuorin lapsenne on kowin sairas," huomautin waimolle.
Nyt oli hän koulussa, jonne hänen nuori, tietoja janoowa sielunsa oli jo monta wuotta pyrkinyt. Nyt hän sai oppia ja mielinmäärin wäliajoilla lukea hyödyllisiä kirjoja koulun kirjastosta, eikä kukaan siitä nurkunut, eikä häntä siitä estänyt. Woi kuinka hywä oli nyt Antin olla. Tuossa uudessa kaswatustawassa tunsi poika entiseen werraten niin suuren wälin kuin yöllä ja päiwällä.