United States or Ukraine ? Vote for the TOP Country of the Week !
Pertti, minun mieheni serkku, Pajalan herra. Nuori mies kumarsi äänettömästi. Hänen kasvonsa olivat avoimet ja reippaat, hänen silmänsä siniset, suorat ja rehelliset. Paavo Kontio tunsi heti hänestä pitävänsä. Tehkää hyvin, istukaa, sanoi hän, nyt jo paljon lämpimämmällä ja ystävällisemmällä äänellä. Odottakaa! Sallitteko...? Hän vapautti heidät sadevaipoista ja kantoi ne toiseen huoneeseen.
"Sallitteko te, rakas ystäväni, minun tulla jonakin päivänä teidän mukananne? Hän voi ehkä sanoa minulle sen, mitä hän ei tohdi sanoa teille." Rouva Angelin teki hämmästyneenä hitaan ja kieltävän liikkeen. "Mitä hyötyä siitä olisi? Te ette saa tietää enemmän kuin minäkään. Minusta olisi ikävää, jos te turhaan kuluttaisitte aikaanne." "Eikö mitä!
Minä en ole milloinkaan nähnyt Exmundhamia, ja sen suvun kotia, josta olen lähtenyt, tahtoisin hyvin mielelläni nähdä. Sallitteko minun viettää muutamia päiviä teillä ja teidän puidenne varjossa oppia valtiollista tiedettä henkilöltä, joka nähtävästi on syvästi sitä miettinyt?" "Syvästi ei vähäsen vähäsen, ainoastaan katsojana," sanoi Sir Peter vaatimattomasti, mutta hyvin mielissänsä ollen.
Hän oli niin viaton vielä. Kaikesta näkyi, ettei hän vielä ollut lukenut Gentilhommea tai jotakin sellaista. Gentilhomme ei olisi puhunut noin vilpittömästi. Vähäinen harmin, nimittäin oikean harmin, väre lehahti Annin kasvoilla. "Sallitteko minun edes säilyttää tämän kuvan itselleni?" kysyi vilpitön Lauri. "En." "Minä revin sen siis rikki. Tahdotteko sitä?" "En." "Mutta kuinkas sitten?"
Ja nyt, sanoi mylady, ollen olevinansa huomaamatta herttuan äänen muutosta, nyt, kun olen saanut Teidän ylhäisyydeltänne teidän vihollisianne koskevat määräykset, sallitteko, arvoisa herra, myöskin minun lausua muutamia sanoja omista vihollisistani? Onkos teilläkin vihollisia? kysyi Richelieu.
Kaunis ilma houkuttelee ulos koko maailman. Kuinka monta teillä on jäljellä? Kaksi, vastasi Martinov puoliääneen. Horn ei voinut kauemmin vastustaa kiusausta, vaan yhtyi puheluun. Korkeasukuinen neiti, sallitteko minun, vaikka olenkin muukalainen, käyttää niitä kahta lippua? Nyt vasta näytti Martinov tajuavan velvollisuutensa.
Olen ilmoittautunut lähettiläällemme. Vielä tänään pääsen hänen puheilleen. Toivottavasti ottaa hän huolehtiakseen minusta. Aika rientää. Sallitteko, herra majuri v. Minä seuraan teitä, armollinen neiti
Tai oikeammin sanoen epävarmuutta, joka ei tuntunut miellyttävältä. Anna Hemmeriä hän oli melkein pelännyt. Siitä syystä tuolla vähitellen tapahtuvalla kesyyntymisellä oli omituinen viehätyksensä. "Sallitteko, neiti Hemmer?" kysyi Hart uudestaan, ja samassa välähti hänessä hämärä tunne, että hän nyt kosti Eksköldille äskeisen epäystävällisyyden.
"Ei siinä kylläksi", sanoi tyttö vilkkaasti ja vakavasti, sekä astui taasen huoneesen. "Haava meni jotenkin syvälle minä näin sen ja tiedän keinon, joka estää kuumeen ja riennättää haavan parantamista". Tyttö aukasi kopan, joka hänellä oli muassansa, kannen, sekä otti pienen käärön aivinaista, "Sallitteko, että sidon haavan. Voitte huoletta luottaa minuun diakonissanvirka ei ole minulle outo".
»Alvan niin.» »Rouva Karell», alkoi Nymark, »koska tässä puhuttiin kirjallisuudesta, tahtoisin vielä tietää, mitä te pidätte Zolasta?» »En mitään, sillä minä en tunne häntä.» »Kuinka? Ettekö tunne? Onko se käsitettävä niin, ett'ette tahdo häntä tuntea?» »Siihen vastaan vasta sitten, kun näen, minkälainen hän on.» »Sallitteko minun tuoda teille muutamia hänen teoksistaan?» »Mielelläni.