Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. kesäkuuta 2025
Kotvan aikaa vielä selitettyään politiikkaa professori B. sanoi tyytyväisenä jäähyväiset. Mutta seuraavana päivänä ukko Hemmer oli aikoja sitten unohtanut koko vaalin. Eikä kukaan sen jälkeen yrittänyt saada selville kumpaanko kielipuolueeseen hän kuului. Siksi se jäi hänelle itselleenkin salaisuudeksi.
Molemmat muutoin täysin kykeneviä ehdotettuun toimeen. Tietysti. Kielipuolueet olivat aivan tasaväkiset ja joka ääni siis tärkeä. Kun professori Hemmer iltapäivällä istui huoneessaan mietiskellen huomispäivän luentoa, astui fennomaanien johtaja, professori A. äkkiarvaamatta sisälle. Pyytäen anteeksi että hän häiritsi, alkoi hän selitellä huomispäivän vaalin tärkeyttä.
"Niin oli kyllä. Mutta se Anna Hemmer kuoli ja haudattiin silloin Vapunpäivänä." Annan ääni värähti oudosti, sillä hän tunsi että tuo ehkä ei ollutkaan niin totta kuin hän oli luullut. Kuka ties vaikka entisyys saattaisi uudestaan virota eloon? "No niin, minun pitää siis tyytyä siihen selitykseen", virkkoi Hart. "Elä pahastu, Anna, siitä mitä sanoin." "En.
Hiukan häpeissään ja silmissä anteeksipyytävä katse hän siis alotti: "Suoraan sanoen, neiti Hemmer olin niin väsynyt ja alakuloinen ja rupesin kaipaamaan teidän tyynnyttävää läsnäoloanne. Siksi olin niin rohkea että tulin tänne." Samassa loi iltapäiväaurinko heloittavimmat säteensä huoneeseen, ja sekö lie ollut syynä siihen, että Annasta ja Hartista kaikki näytti kirkkaammalta kuin äsken.
Ukko Hemmer kuuli kuin unessa sanat "sortovalta", "intriigit", "isänmaallinen velvollisuus", "kukistettava puolue", j. n. e.
Neiti Hemmer esimerkiksi on hyvin miellyttävä ja hyvä tyttö, eikä sinun tarvitse pelätä että hän keikailemisella koettaa solmia heikkoa sydän parkaasi." "Ei, herra paratkoon, sen kyllä uskon. Siltä hän näyttikin." Molemmat herrat erosivat kadunkulmassa ja nyökäyttivät päätään toisilleen hyvästiksi. Kevätaamu oli kirkas ja lämmin.
"Niin puhukaa vielä, neiti Hemmer." Anna katsoi Hartiin. Mitä hän nyt tarkoitti? Silloin Hartkin huomasi sanoneensa jotain typerää. "Anteeksi en oikein tiedä mitä puhun", ja hän naurahti hermostuneesti. Samassa hän punastui tulipunaiseksi, sillä yht'äkkiä hänelle selvisi, kuinka merkilliseen asemaan hän oli antautunut.
"Jaa, jaa, kyllä, kyllä", vastasi ukko Hemmer ja arveli että onpa tämä nyt onneton päivä, kun ei vain päästä työhön käsiksi. Professori B. alkoi heti puhua myöskin huomispäivän vaaleista ja taas kuuli ukko Hemmer kuin unessa sanat "sortovalta", "intriigit", "isänmaa", "länsimainen sivistys" y. m. Ja taas hän vastasi: "Jaa, jaa, kyllä se niin on".
"Jaa, jaa, kyllä, kyllä", vastasi professori Hemmer iloisesti, sillä hän arvasi, että nyt professori A. vihdoinkin aikoi lähteä.
Hart tiesi varsin hyvin, että ellei hän suostuisi Eksköldin pyyntöön, syntyisi siitä monenmoista hankaluutta. Hemmer, eläintieteen professori, tuskin hyväksyisi ketään muuta hoitamaan Eksköldin tointa zootomisella laboratoriolla ja vaikea olisi saada Yksityislyseoonkaan sijaista.
Päivän Sana
Muut Etsivät