United States or Eswatini ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja Ester oli mielellään tunnustanut Rikbergille, että hän oli enemmän säikähtänyt hänen kuin itsensä tähden. Minunko? puhui Rikberg kevyesti naurahtaen. Mitäpä minusta väliä, kunhan rouvan elämä säilyy. Ei toki, minä olen vain renki, enkä sitä häpeäkään. Työni on kunniallista. Talonpoikainen minäkin olen.
Hän ymmärsi Rikbergin sielun taistelun. Paetkaamme mieluummin ennen kuin uusi rikos tapahtuu, kuiskasi hän Rikbergille. Mutta ennen kuin hän oli saanut sanansa loppuun lausutuksi, oli Rikberg jo menossa ovella. Arnoldin huoneessa oli kaikki hiljaista. Rikberg pysähtyi keskelle lattiaa ja tuijotti yhteen paikkaan.
Kohtahan minä kuolenkin, saatatte edes hautaan, valitti Arnold. Kauvan keskusteltuaan Ester ja Rikberg suostuivat toistaiseksi jäämään. Ester sai pitää entiset huoneensa, Rikberg asui omassaan. Ja sitte vasta, kun eronpyyntöön oli tullut päätös, sitte vasta he ajattelivat omat asiansa erityisemmin järjestää. Minusta on niin kauhean vaikeaa jäädä tänne, valitti Ester Rikbergille.
Arnold meni vaimoaan vastaan, laski käsivartensa hänen olalleen ja virkkoi hellästi: Toisitko meille hiukan kahvia ja konjakkia? Tarjoisin Rikbergille pienen lasin. Esterin sielussa töksähti niin omituisesti. Hän tiesi, että jos hän vähänkään estelisi, suuttuisi Arnold. Niin hän oli aina tehnyt.