United States or Togo ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kenenkä kasvatus? Minunko vai lasten? Helmer. Sekä sinun että lasten, armas Noraseni. Nora. Ah, Torvald, sinussa ei ole miestä kasvattamaan minua oikeaksi vaimoksi sinulle. Helmer. Ja sen sinä sanot? Nora. Entäs minä, kuinka minä olen valmistettu kasvattamaan lapsiamme? Helmer. Nora! Nora. Etkös itse sanonut sitä vast'ikään, ettet sitä tointa voinut minulle uskoa. Helmer. Kiivastuksissani!
Sillä seuraavana aamuna sain häneltä oman kirjeeni takaisin ja sen mukana seuraavat rivit: »Kyllä olet sen itsekin huomaava, kun oikein ajattelet, että se, minkä olet tehnyt, on hyvin lapsellista.» Lapsellista! Minunko rakkauteni, minun suuri ja syvä ja miehekäs rakkauteni lapsellista? Sillä laillako hän oli kirjeeni käsittänyt?... Hän säälitti minua.
Häväistystä kantaa saan ma siitä päivin, jolloin heittäyivät veristymättä miehet Suomenmaan ja, ennenkuin lens' siihen kuulakaan, komean Svean linnan pettäin myivät. "Mut minäkö voin murtaa sulut lain, anastaa ohjat kohtalon, ma heikko? Minunko esiin nousta piti? Vain sit' etten tehnyt, pidä vikanain, mut vihall' älä mua sorra, veikko!"
On vain yksi keino, jolla voitte sen korjata. Voinko tehdä jotakin teidän ylhäisyytenne hyväksi? Minunko? Mitä ajattelette? Mutta kyllä omaksi hyväksenne! Ryöstäkää kaunottarenne! 13. "LAPINMAA ON L
"Herra pormestari, minä en pyydä mitään muuta, minä en elä minkään muun eteen kuin saadakseni poikani oikein onnelliseksi. Ja hänen tulevaisuuden onnensa on teidän kädessänne. Se on korko." "Minunko kädessäni?" "Teidän, herra pormestari, hän ja Lagerta pitävät toisistansa. Sen olen kauan tietänyt. Tänä iltana ovat he itse toisilleen sen sanoneet.
Antakaa anteeksi, että näin olen rohjennut otaksua. Vaan koska te ette pidä suuressakaan arvossa varjoanne, niin suostutte kai minulle myömään sen; häh?" Hämmästyin jotta joutui pääni vallan pyörälle. Minunko pitäisi myydä hänelle varjoni? Sepä vasta kumma kauppa!
Minunko pitäisi se mukailla kokonansa? Kylläpä kaiketi sen huoneestasi löysit, etkä tiedä, kuka sen sinne jätti! Lahja varmaan joltakin hempukalta, ja minunko sitä sitten pitäisi mukailla? Tuossa on se; anna se keppihevosellesi. Mistä tahansa sen saitkaan, minä en sitä mukaile. CASSIO. Oo, no, Biancaseni!
Viekää vaan isännälle ja sanokaa, että pitää omina kirkkokenkinään, sanoi pilkallisesti Hintti ja meni aittaan muka laulua lukemaan. Eihän tämä laulua ollutkaan, suutaria jo on narrattuna, ajatteli hän katsellessaan kirjoitusta. Matti ottopojaksi päässyt ... jokohan ... eiköhän minuakin narrattane samoin kuin suutariakin ... kuka tiesi ... minunko lepyttämään, ei tule ne herkut.
Tuo nainen on villipeto, enhän minä voi antaa hänen tappaa Andréeta. Minä otin lapsen häneltä, enkä minä luonnollisesti voi antaa sitä hänelle takaisin. Ja minä myönnän, ett'en minä aijo koskaan mennä hänen huoneesensa. Sinun täytyy ajaa hänet pois ja maksaa hänelle palkka käteen." "Minunko?" huudahti Séguin. Hän alkoi kävellä edestakaisin ja kiihoitti mieltänsä yhä katkerammaksi.
»David», sanoi hän viimein, »minä olen sen menettänyt, siinä peittelemätön totuus.» »Minunko rahani myöskin?» tiuskasin. »Niin, sinunkin rahasi», vastasi Alan katkerasti. »Sinun ei olisi pitänyt antaa niitä minulle. Korttipöydän ääressä minä olen mieletön.» »Joutavia, joutavia!» sekaantui Cluny puheeseemme. »Sehän oli vain leikkiä.