United States or Morocco ? Vote for the TOP Country of the Week !


Toisten tarvitsee vain mukailla joku näytelmä, suomentaa joku runonpätkä, ja siinä on heti itsenäinen kirjailijapersonallisuus meidän edessämme. Useat maailmankirjallisuuden suurimmista ovat samalla olleet sen suurimpia mukailijoita. Niin Shakespeare, niin Molière.

Paitsi näitä ovat novellikirjallisuuden alalla toimineet Edvin Calamnius eli Esko Virtala, Kalle Kajander y. m. m. Näytelmäkirjallisuuden alalla ansaitsee vielä mainitsemista Jalmari Hahl'in "Françoise d'Aubigné", jossa tekijä on osannut hienolla tavalla mukailla Ludvig XIV:n aikakauden ajatus- ja esitystapaa. Erityisen ryhmän romaani- ja novellikirjallisuudessa muodostavat kansankirjailijat.

Minunko pitäisi se mukailla kokonansa? Kylläpä kaiketi sen huoneestasi löysit, etkä tiedä, kuka sen sinne jätti! Lahja varmaan joltakin hempukalta, ja minunko sitä sitten pitäisi mukailla? Tuossa on se; anna se keppihevosellesi. Mistä tahansa sen saitkaan, minä en sitä mukaile. CASSIO. Oo, no, Biancaseni!

Lori, ystäväni, mitä on tapahtunut? kysyin liikutettuna. Miehesi? Oi Jumalani, Oi Jumalani! valitti hän. Lue itse! Otin ylös kirjeen ja aloin lukea. Voin aivan tarkalleen kertoa sen sisällön, sillä joku aika myöhemmin pyysin Lorilta kirjeen lainaksi saadakseni mukailla sen päiväkirjaani. Lue ääneen pyysi Lori minä en ole vielä lukenut loppuun. Tein niinkuin hän käski. Kirje kuului: »Rakas sisar!

Puuttui myöskin tuo yhdenmukainen ulkonainen käytös, jota etenkin nykyaikana on totuttu näkemään yhteisessä univormussa ja säntillisissä liikkeissä; sillä enin osa näistä tuota pikaa haalituista sotureista oli aivan ujostelematta puettu samaan harmaaseen tai siniseen sarkatakkiin, minkä pitäjän räätäli kotiseudulla oli heille valmistanut, ja ainoastaan harvat heistä olivat keltaisilla hihansuilla ja samanvärisillä nahkavöillä koettaneet hiukan mukailla maailmanmainiota ja kuuluisaa karoliinilaista univormua.

He johdattavat mieleensä hänen sanansa ja ystävällisen käytöksensä; kuinka hänen oli tapa kiittää Jumalaa kaloista, joita hän sai lammikosta, ja ruokakasveista, jotka tuotiin puutarhasta hänen pöydällensä; kuinka hän ihmetteli Jumalan edeskatsomusta, joka elätti varpuset ja kaikki pikku linnut, "joka maksoi Hänelle enemmän vuoteensa, kuin Franskan kuninkaan tulot;" kuinka hän iloitsi "kasteesta, tästä Jumalan ihmeellisestä luomasta", ja ruususta, jota ei mikään taiteilia voinut mukailla, ja lintujen äänestä.