United States or Comoros ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hänellä on pitkin päivää ollut ankaroita kouristuspuuskia, jotka ovat saaneet tuon pienen ruumiin aivan vapisemaan, vastasi Liisa, katse yhä lapseen kiintyneenä. Mitä tuumaa miehesi? kysyi neiti Orell. Ah, sieltähän se tuleekin itse mitä arvelee tohtori pojasta?

Hyvä Jumala, kun minä ajattelen, että hän istuu nyt siellä neljän seinän sisässä, tylsänä ja toimettomana, hän, jota juuri nyt parhaiten tarvittaisiin. ALLI: Sinun rakas, rautainen miehesi! KERTTU: Muistatko sinä hänet? ALLI: Kuinka minä en häntä muistaisi

Silloin muisti taas unilukkari asiansa ja lausui: "Mainitsin jo tullessani, että minulla oli isännälle ja emännälle asiaa. Se on kuitenkin sitä laatua, että sen parhaiten saatte selville tästä kirjeestä." Unilukkari otti kirjeen povitaskustansa ja antoi sen Marille. "Pyydän siis," jatkoi hän, "että jonain joutohetkenä luet sen ja keskustelet asiasta miehesi kanssa.

No, rauhoitu nyt, sanoi viimein Reeta, ja ajattele, että onhan sinulla nyt miehesi, joka rakastaa sinua enemmän kuin minä kiukkuinen, äkäinen tätisi. Muista palkitsemisista elä huoli nyt ajatellakaan. Minua on huolettanut, että jos lienen ollut aivan huono sinun kasvattajasi. No ei sinulle Luoja kumminkaan puutteen päiviä salline, siitä minä toki olen rauhallisella mielellä.

Lori, ystäväni, mitä on tapahtunut? kysyin liikutettuna. Miehesi? Oi Jumalani, Oi Jumalani! valitti hän. Lue itse! Otin ylös kirjeen ja aloin lukea. Voin aivan tarkalleen kertoa sen sisällön, sillä joku aika myöhemmin pyysin Lorilta kirjeen lainaksi saadakseni mukailla sen päiväkirjaani. Lue ääneen pyysi Lori minä en ole vielä lukenut loppuun. Tein niinkuin hän käski. Kirje kuului: »Rakas sisar!

SYLVI. Trall-lall-lalala, trall-lalla, trall-lall-laa Ei, tiedätkös Viktor, näin hauskaa ei minulla ole ollut vielä elämässäni. Taivas, nyt sinä olit vähällä kaataa pöydän nurin. Trall-la-la-lall-lall-laa SYLVI. Herra jumala! Miehesi ? SYLVI. Istu keinutuoliin pian! SYLVI. Minä tulen minä tulen! VIKTOR. Sinähän olet ihan hengästynyt. SYLVI. Entäs itse. Kas tuossa, ota tupakkaa.

"On hyvä kuin kulta ja antaa minulle anteeksi, kun heti kerron hänelle kaikki, ainakin sinun tähtesi; sillä nyt täytyy sinunkin suoda minulle anteeksi, että minun täytyy jutella sinun historiasi, joka tekeekin miehesi oleskelemisen Suomessa ymmärrettäväksi, sillä eihän hänellä tällä kertaa ole tarvinnut mitään vaarallisempia sivutuumia olla."

Suurinta suuta piti eräs Jakob Erson Houtskarin Koivusaaresta rehennellen muun muassa näin: »Yksistään meidänkin kyläläisissä on miehiä lyömään käpälämäkeen vaikka viisikymmentä suomalaista sotamiestä, ja sinä tulet tänne muutaman miehesi kanssa meitä komentelemaan

Ja vielä kerran vaununovella: Hän on täällä. Martha! Kuka? Fredrik, miehesi. Se oli todellakin totta. Edellisenä iltana oli Fredrik tuotu haavoitettujen mukana Wieniin ja sieltä tänne. Hän oli saanut luodin sääreensä, ei voinut vielä käydä, mutta voi toivoa pian olevansa terve. Ilo oli liian vaikea kantaa.

Tämä luki siinä olevan kirjoituksen, heitti sen maahan ja toi miehelle kulmamitan. Mies oli ihmeissään ja kysyi: 'Mistäs tiesit sinä että miehesi tarvitsee kulmamittaa? 'Lastuhan sen sanoi. 'Mutta minä en kuullut lastun mitään puhuvan', intti mies.