United States or French Polynesia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Siis virkistyäksemme kaikista rasituksista, koetan saada toimeen hauskan kylpyretken johonkin mieluimmin Karlsbadiin Tässä tulimme keskeytetyksi. Palvelija tuli sisään tuoden kirjeen. Kustaalta! huudahti Lori iloisena, rikkoen sinetin. Luettuaan muutaman rivin huudahti hän tuskan murtamana, kirje putosi hänen kädestään, ja hän heittäysi itkien kaulaani.
En ymmärrä sinua. Mutta itse puolestani olen iloinen tämän sodan syttymisestä, koska toivon Ludvigin saavan siellä tilaisuutta kunnostaa itseänsä. Ja veljillenikin on se hyvä asia. Olen aivan tyyni heidän puolestaan; heillä on kaikilla kolmella siunattu lumouskalu äiti on itse ripustanut ne heidän kaulaansa. Millaiseksi sinä sitte ajattelet tuollaista sotaa, Lori?
Lori, ystäväni, mitä on tapahtunut? kysyin liikutettuna. Miehesi? Oi Jumalani, Oi Jumalani! valitti hän. Lue itse! Otin ylös kirjeen ja aloin lukea. Voin aivan tarkalleen kertoa sen sisällön, sillä joku aika myöhemmin pyysin Lorilta kirjeen lainaksi saadakseni mukailla sen päiväkirjaani. Lue ääneen pyysi Lori minä en ole vielä lukenut loppuun. Tein niinkuin hän käski. Kirje kuului: »Rakas sisar!
Hän saattoi heitä yksinäistä polkua pitkin laajaan kastanjametsään. Yht'äkkiä hän pysähtyi ja sanoi yksitoikkoisella äänellään: Tässä tappoi Mathieu Lori serkkuni Jean Rinaldin. Olin, nähkääs, tuossa ihan lähellä Jeania, kun Mathieu ilmestyi kymmenen askeleen päähän meistä ja huusi: "Jean, älä mene Albertaceen, älä mene, muuten sinut tapan, kuuletko sen." Tartuin Jean'ia kädestä ja sanoin: "
Kreivitär Lori Griesbach oli enempi kuin yhdessä asiassa toverini onnettomuudessa. Kenraalin tytär, niinkuin minäkin, upseerin vaimo, niinkuin minäkin, ja nyt »elävän miehen leski», niinkuin minäkin. Yhdessä suhteessa voitti Lori minut, hänellä ei ollut sodassa ainoastaan miehensä, vaan myöskin kaksi veljeänsä. Mutta hän ei ollut niin hätäinen luonteeltaan.
Ensi kerran pitkään aikaan olimme mekin somistaneet hiukan itseämme, varsinkin Lori, koreileva Lori, joka oli juuri samana päivänä saapunut Wienistä useita komeita pukuja mukanaan. Lillillä oli vaaleansininen puku, Rosalla vaaleanpunainen, ainoastaan minä, jonka mielestä sota-aika oli surun-aika, olin mustaan puettu.
Tahdon vaan, että ottaisimme asian mietittäväksi järkevästi. Mutta sinä tiedät kyllä, että on synti antaa järjen tuomita sellaisissa asioissa, jotka ovat niin paljoa ylempänä meitä. Sinä voit olla oikeassa, Lori, ja minä vaikenen. Mitä auttaakaan tuumaileminen ja miettiminen.