United States or Mauritius ? Vote for the TOP Country of the Week !


Minkähän vaikutuksen tämä näytelmä teki hänen sieluunsa? Jokohan järki vähitellen tointui tämän suuren-moisen näytelmän vaikutuksesta? Yhtäkkiä näin Fabianin astahtavan hänen luoksensa.

Kulussaan kuu jo lähti nousemaan ikkunan yläpuolelle. Niin, se näytelmä on kohta lopussa. Mutta mihinkä te kiirehditte, istukaa nyt vielä. Kiitos, kyllä lähden. Tekin olette kai väsynyt, ja itse olen tänään niin kumman tyhmänä, en tiedä miksi. Huvittava en voi olla, lienen siis ikävystyttävä. Miten niin, vika taitaa olla minussa. Eikö mitä. Tässä olen vain ääneti jörötellyt koko illan.

Näytelmä oli tunteellista laatua ja Annette sai siis lukemattomissa tilaisuuksissa osoittaa taitoansa. Hän kuvaili rakkautta niin hyvästi, niin suurella totuudella, että jokainen alkoi luulla että reivi M. oli tuo onnellinen.

Korkeat savupiiput kohoavat aaveentapaisina pimeydessä ja lähettävät mahtavia tulipatsaita; suuret, korkeat kivirakennukset seisovat siellä, juuri kun vanhat pakanalliset linnoitukset tornineen ja ulkorakennuksineen, ja kaikista aukoista leimuavat avarat tulisoitot. Mitä pimeämpi ja myrskyisempi on , sitä aaveentapaisempi ja kamottavampi on näytelmä.

Canzio, sun edestäsi tahdon rukoilla myös. Huojentukoon yhä hartioiltas pahtehinen paino, kunnes sielusi vihdoin astuu vapauteen taas! Rukoilla tahdon, rukoilla lakkaamatta! Näytelmä 2:ssa näytöksessä

3:S PALVELIJA. Voi nuorta, raukkaa herraamme! GIOTTI. Ken siellä? PISANO. Lain nimessä, avatkaat! VARRO. Herra Pisano. Avatkaat hänelle. PISANO. Mikä kauhistuksen näytelmä! Siinä makaa Canzio oman kätensä surmaamana. PISANO. Sinä onneton! VARRO. Onneton hän ja moni muu. Minä, minä olen viheliäinen raunio. PISANO. Missä on nainen, joka itsensä kutsuu Marciaksi?

Mutta turhaan. Falkmanin päätös oli horjumaton ja uhaten luopua koko tirehtöörinvirasta pakoitti hän meidät alistumaan ja noudattamaan hänen tahtoaan. Lopputulos muodostuikin sellaiseksi kuin jo edeltäpäin aavistettiin. Näytelmä esitettiin minun luonani meidän asunnossamme ja katsojina oli sama poikayleisö kuin edelliselläkin kerralla.

Kun seurue oli istunut paikoilleen ja näytelmä alkanut, puikahti

Meidän tulee oppia näyttämään näytelmä loppuun asti. Meidän tulee osoittaa, ettei onnettomuus voi kukistaa meitä, Trot!" NELJ

Ne olivat naisia ja lapsia näytelmä, jota voi ajatella, mutta ei kuvata! Näiden itkusta nääntyvien, kuihtuneiden viattomien raukkain paljas ilmestyminen saattoi kyynelet noiden jäykkien soturien silmiin. Antautukaamme! Antautukaamme! huusivat äidit, koettaen kylmällä povellaan lämmitellä kangistuneita lemmittyjään. Pois naiset! pois lapset!