United States or Slovakia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minä kyllä tiedän mitä rikkauden, levottomuuden ja surun kanssa taisteleminen tahtoo sanoa". "Lapsi raukka!" nauroi Annette, "kaikki tuo kolmenkolmatta riksin takia. Niin, se on selvä, että muurahaisen musertaa se, jota hevonen ei minään pidä ... kaikki suhteellisuudessa; mutta asia on sama". L
Kamreerin rouva tuli nyt sisälle, ja keskustelu loppui siksi kerraksi. "Miksi nyt niin äänetönnä?" sanoi hyvä rouva. "Pieni Dora puhui äsken niin kovasti, ja sinä, Annette, näytät onnettomuutta ennustavalta; kenties sinä tiedät..." "Me tiedämme; Hjalmar on kurja olento," sanoi Dora, joka ei voinut hillitä kieltänsä; "eikös niin?"
Päivä jälkeen hautajaisten kirjoitti Annette Hjalmarille kirjeen, jonka hän nimi-osoitti eräälle hänen setällensä, jossa luuli hänen oleskelevan. Hän alkoi ilman päällekirjoitusta; miksi hän olisi häntä nimittänyt? "Minun isäni on kuollut, sanomista tiedät meidän häviömme, päivä jälkeen hänen hautajaistensa kirjoitan minä tämän kirjeen.
"En, hyvä Dora." "Sinä et mahda maata öillä, sillä kynttilä palaa myöhään yöllä; minä olen kurkistanut tänne myöhään ja aikaisin, ja alituisesti näen kammoittavan valkean. Annette raukka!" "Ei, minä istun ja teen työtä; sitä et kenties ole huomannut, sinä et näe miten paljon minä ennätän." "Annette raukka, sinä olet todellakin muuttunut laihaksi, kalveaksi, sinä tulet vihdoin kipeäksi."
Ukko antaa arvon hänelle, niin paljon minä tiedän, sillä mies pitäisi oleman aivan kunnollinen ja arvon ansaitseva. Mutta, huomaathan, jos se on sadan pankkoseteli tahi lappu halpaa harmaata paperia, mikä joutuu pianon kieliin, niin sorisee se yhtä kauhistavasti. Anna nyt tieto itsestäsi ja puhu totta. Annette on kipeä, kovasti kipeä eikä kukaan muu kuin hän.
Sepä oli jotenkin vaikea saada; sillä Annette oli, se on tunnustaminen, oikeastaan ei mikään muu, kuin vallaton, itseluuloinen lapsi, joka ei vielä ollut käsittänyt mitään varmaa aatetta, vaan oli oikkujensa johdettavana. Ainoa mitä hän suorasti mietti oli ajatustensa Joutsenveden tuvassa lenteleminen; mutta se oli hänelle kahdesta syystä vastenmielinen.
Ei, hän ei ole kihloissa, se on tietty; hän olisi sitten menettänyt puolen arvostansa. No, mikä tuon kalliuden nimi on? Minä luulen sen unhottaneeni sinulle sanoa. Niin, minä panen yhteen meidän nimet... Hänen nimensä on yhtä varmasti Annette Miller, kuin minun Konrad M. Tukholmissa Helmikuulla 18
"Siis sanot sinä luonnollisesti ei, se on ymmärrettävä," sanoi Annette ilkullisesti nauraen; "sillä viisas tyttö laskee aina näin: minä tarvitsen neljä leiviskää voita, viisitoista markkaa leiviskästä, neljä kertaa viisitoista on kuusikymmentä; siis kuusikymmentä." "Ole nyt vaiti, Annette kulta."
Jos Miller tämän tietäisi ... mutta hän on, Jumalan kiitos, maalla ... niin ei kävisi laisinkaan hyvin; hän ei suvaitse muita viittauksia, kuin että Annette on meidän todellinen tyttäremme." "Erinomaista; mutta mitä pahaa siinä on että äiti on köyhä; vaikkapa hän olisi köyhä siitä sivistyksen muodostakin, jonka me katsomme parhaaksi!
Mutta, mitä te arvelette, nyt ovat hänen äitinsä ja veljensä tulleet tänne ... isä on, Jumalan kiitos, kuollut... Mutta hänen äitinsä ja veljensä ovat," toisti rouva, kun Hjalmar ei näyttänyt tahtovan vastata; "ja, Jumalani, ne ovat aivan mukaumattomia. Raukka Annette kultani!