Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025
Annette ei näyttänyt yhtään kiintyvän hänen kohteliaisuuksiinsa; luutnantti Hjalmarilla oli päättävästi etuoikeus tuon ihanan tytön sydämessä. Mutta se ei mitenkään häirinnyt asessori Svaningia, joka hyvin tiesi vanhan sananlaskun totuuden: "Ahkera voittaa," eikä tuokioksikaan jättänyt tuumaansa näkyvistänsä.
Sunnuntaina menemme päivälliselle Hjalmarille, minä autan Annettea, sillä niin hän on pyytänyt; hän näet osaa vähemmän kuin minä, Annette raukka, mutta kyllä se onnistuu." Aivan oikein oli Hjalmar, tietymätönnä kaikista huolista, äkkiä, kysymättä, kutsunut molemmat papinperheet sunnuntaiksi päivälliselle.
Luonnollisesti ei Annette voinut uskoa muuta kuin että äiti tahtoi nauttia meidän hyvinvointia; ja kun on välttämätön niin pian kuin mahdollista päästä niistä molemmista, äitistä ja veljestä, joka on pitkä, sangen säädyllinen talonpojan renki, ei muu ollaksensa, niin tahtoi Annette antaa mummolle vähän rahaa ja pyysi hänen ei puhumaan mitään oloista. Sehän oli luonnollisin maailmassa."
"Tyttö on todella niinkuin meidän Annette", kertoi uudelleen kamreeri, "tosiaankin meidän tytön lainen, tahi mitä sinä sanot, Emilia?" Sakarin tyttärellä Annalla Joutsenvedeltä oli nähtävästi kaukainen yhtäläisyys kamreerin pienen tytön kanssa, mutta vainajalla ei ollut samallaista tunteellisuutta mielessä.
Annette laski laihan kuumetautisen kätensä ystävänsä käteen. "Etkö voi nukkua, Annette?" "En, en," kuiskasi Annette, "minä en voi nukkua." "No, sitten en tee vahinkoa. Tiedätkös, täällä sanomassa on sellaista joka koskee sinua." Annette näytti aivan tyyneltä. "Sellaista, joka koskee sinua läheltä. Neiti Constance v. M. on vihitty katteini ja kamariherra v. N:n kanssa.
Suo minulle anteeksi, Annette; se olen minä, joka alusta aikain olen syyllinen kaikkeen."
Rouva Miller oli tosiaankin pulassa, mutta rohkaisi itsensä ja sanoi: "Me annamme Annetten itse päättää." Annette siis kutsuttiin, mutta kun Dora oli hänen luonansa, täytyi hänen seurata rouvaa. Asessori ei suosinut todistajaa; hän aikoi viivyttää, mutta rouva ei huomannut sitä varovaisuutta. "Sinun sulhaisesi, Annette, tahtoo että menette naimiseen kuukauden kululla."
"Te voitte helposti huomata, hyvä Hjalmar ... te suotte anteeksi kun niin sanon, sillä Annette on antanut minun ymmärtää ... ja tällaisissa asianhaaroissa ei minulla ole mitään vastustettavaa.
"Niin, mutta sitä et voi sanoa tanssikeskusteluista ... sinä et ole milloinkaan tanssinut, kultaseni, mutta se on joksikin tietty, että sellaiset kohteliaisuudet ovat paljasta lorua". "Minä arvelen samoin kuin mamma; se on ainoastaan paljasta lorua", lisäsi Annette. "Puhuiko kuninkaallinen sihtieri Svaning kanssasi?" "Puhui". "Niin kaksitavuisesti puhui!"
Annette vaaleni tosiaankin ja hänen huulensa vapisivat liikutuksesta; hän tyhjensi äkkiä vesilasinsa. "Kiitoksia, jalo mamseli Miller!" "Mutta, Herran nähköön, Annette kultani, sinä varmaan pyörryt," virkkoi rouva Miller huolellisena; "tule, tyttöseni, ja mene huoneesesi." Tuo hyvä mummo tarttui tytön käsivarteen ja meni.
Päivän Sana
Muut Etsivät