United States or Burkina Faso ? Vote for the TOP Country of the Week !


Mies voi olla miten tahansa käyttökelvollinen, mutta minä autan Annettea ja meidän on oikein hauska. Minua suututtaa että hän on papan ja mamman lemmikki. Olen varma että he mielellään näkisivät Annetten yhdistettynä hänen kanssansa, tuon uskollisen ystävän, joka aina istuu sohvan ääressä ja puhuu viisaustiedettä mamman kanssa, niin että siitä on ilo ja riemu.

Mutta luvatkaa minulle yksi, ystäväni ... olettehan molemmat minun ystäväni?" "Totta kai, sen mahdat hyvin tietää, me olemme syöneet monta kertaa sinun kanssasi." "Lupaatteko minulle ettette milloinkaan puhu tästä tapauksesta?" "Ohoh! Se puhuu itse itsensä, sitähän ei voi salata." "Ei, minä en sitä tarkoittanut; mutta luvatkaa ainoastaan että säästätte Annettea.

Sanalla sanoen, hän ei ajatellut Annettea hänen rahainsa takia. "Se vierashuone," mietti hän itseksensä, "näytti minusta muodostetuksi sellaisen asunnon mukaan katteinin virkatalossa." PITK

Hjalmar rakasti Annettea sangen vilpittömästi, mutta oli jo kauan sitten huomannut, että hän on pilaantunut lapsi, että hän tarvitsi kasvattaa uudestaan, jos hän piti itse tuleman onnelliseksi ja tehdä miehensä samoin; mutta rakkaus toivoo kaikki, miksi ei siis paljon ... ja Hjalmar siis toivoi että asia olisi helposti tehty.

Sunnuntaina menemme päivälliselle Hjalmarille, minä autan Annettea, sillä niin hän on pyytänyt; hän näet osaa vähemmän kuin minä, Annette raukka, mutta kyllä se onnistuu." Aivan oikein oli Hjalmar, tietymätönnä kaikista huolista, äkkiä, kysymättä, kutsunut molemmat papinperheet sunnuntaiksi päivälliselle.

Niin, vaikkapa vanhempani olisimme langenneita olentoja ... ovat ne kuitenkin minun vanhempani, ja velvollisuuteni on tunnustaa ne siksi, vaikka en taidakkaan ilahuttaa, lohduttaa ja auttaa niitä." "Te ette siis hyväksy Annettea?" "En, minä en voi hyväksyä." "Sitten ette häntä rakastakkaan niin suuresti, kuin hän luulee."

"Ja Annette ei ole jälleen heitä nähnyt?" "Ei, ei; mutta hänen täytyy nähdä. Me olemme lähettäneet sanan että he tulisivat tänne; mutta veli on vastannut että Annalla ei enää ole äitiä eikä äitillä Annettea... Ja tyttö raukka on toivotonna. Mitä meidän on tekeminen?

Kamreerin rouva ei tahtonut oikeastaan eroittaa Annettea ja Hjalmaria; mutta hän ei kuitenkaan voinut olla toivomatta, että Annetten vaali olisi langennut asessori Svaningia kohtaan joka ei voinut syrjäyttää häntä itseänsä. Itsekkyys lepää pohjalla hyvänluontoisissakin ihmisissä. Kun Annette pääsi itseksensä, vaipui hän, miten viime aikoina useasti tapahtui, syviin ajatuksiin.