United States or French Southern Territories ? Vote for the TOP Country of the Week !
SELMA. Niin, mutta kun siellä oli niin äärettömän hauskaa. Et usko kuinka MILLER. Tuo ei passaa. Semmoinen viipyminen viimeiseen tanssiin saakka on liian plebeijimäistä ja sopii ompelijaneidille eikä sinun säätyluokkasi nuorelle naiselle. Sinun pitää paremmin ottaa vaaria itsestäsi ja panna muistiin että olet hovineuvoksen tytär, sen sanon.
Varsinkin teiltä, herra Salmela, olisin odottanut enemmän ymmärrystä. Mutta koska nyt kerran tietämättäni, olette sopineet keskenänne, ja minä en siihen enää mitään voi, niin No mitä täällä tapahtuu, koska olette niin juhlallisen näköisiä. Saako ? ALBERT. Onnittelen, onnittelen ! MILLER. Ei ole syytä.
VINQVIST. Oh, herra hovineuvos, kyllähän se on tunnettu että se on herra hovineuvos, joka MILLER. Hm! No, kyllä minä puolestani koetan mitä voin. Muuta en voi sanoa. VINQVIST. Kiitoksia nöyrimmästi lupauksesta! Pyydän muistamaan nimeäni: Entinen ravintoloitsija Vinqvist Wiipurista. Minulla on kunnia. Soupe
MILLER. Viimeistä Mitä? Tämähän on oikeuden protokolla. Näyttää siltä kun te olisitte ollut, kuinka minä sanoisin? tappelussa. Viskasin ulos kaksi humalaista miestä, jotka yöllä tunkeutuivat laitoksen naispuolelle, ja toinen niistä silloin taittoi jalkansa, josta hän veti minut oikeuteen. Mutta minä voitin jutun. MILLER. Mutta tämähän oli hyvin epänaisellista
"Niin, lapseni ... meidän keskemme, se on meidän keskemme ... kun kutsu tuli, sanoimme Miller ja minä, sinne pitää pikku Annetten; Annette poloinen, hän kyllä tarvitsee huvittaa mieltänsä näiden tukalain päiväin perästä... Ja pappa meni hankkimaan jotain uutta näkemäänsä... No, lapseni, älä ole utelias, sinä saat nähdä."
Tuo sinun ystäväsi Miltopeus on par'aikaa kaupungissa, pappa. MILLER. Miltopeus kaupungissa? MILLER. Ei, hän se on. Ei sitä muita sillä nimellä . No, katsoppas ukkoa, joka on tehnyt näin pitkän matkan vanhoine eukkoineen! ALBERT. Ehkä hän on tullut kumartamaan, ha ha! MILLER. Mitä sinä noin naurat?
Pyytäisin nöyrimmästi saada puhutella herra hovineuvosta. Onhan se tuo sama mies, joka eilen ! KEKKONEN. Nimeni on Kekkonen ja olisin tullut vähän juttelemaan tuosta Ja minä olen kahdenkesken hänen kanssaan ! Pappako minua ? MILLER. Niin, tule sisään! Mitähän tästä nyt ? Mitä saakelia hän täällä taas ? Hakemukseni lähetin jo viikko takaperin ja olen nyt tullut tänne suullisesti keskustelemaan
Minä alentaisin mies-vainajani muistoa, jos kulkisin jotain muuta tietä kuin mitä tuntoni hyväksyy." "Minä näin sen jo teidän ensimäisestä kirjeestänne," sanoi herra Lindner ja suuteli jotenkin tavanmukaisella kohteliaisuudella vanhan rouvan kättä. "Me olemme pari erinomaisia ihmisiä, hyvä rouva Miller, jotka sovimme asiasta, mikä tavallisissa tapauksissa olisi herättänyt ikuisen vihamielisyyden.
MILLER. Ei suinkaan, ei millään muotoa. Minä olen järkähtämätön, aivan järkähtämätön. SELMA. Voi voi pappa, et sinä tarkota niin pahasti kuin puhut Edelliset. Palvelijatar. PALVELIJATAR. Siellä on eräs herra, joka kysyy ottaako hovineuvos vastaan. MILLER. Eräs herra? Mikä herra se on? PALVELIJATAR. En tunne. Se on frakissa ja sillä on paperirulla kädessä. ALBERT. Frakissa!
"Ja kuitenkin kaipaamme pientä tyttöämme", virkkoi hänen vaimonsa hymyillen surullisesti; "onhan se lapsellista, Miller, kovasti lapsellista?"