United States or Sweden ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta meidän pitää toimia niin, ettemme tarvitse punastua... Se on oikein, vaimoni, sinä ajattelet pidemmälle kuin minä," virkkoi mies, kun vaimo kertoi että päivällinen on salissa. "Kyllä sitä tarvitaan, hyvä rouva Miller; sata-tuhansittain riksiä on vierinnyt läpi käsiemme ... se on väsyttävää."
Että mitä valtioneuvos sitten sanoo, mitä hän sitten sanoo? ALBERT. Annappas kuulla keitä kaikkia ? MILLER. Yhteensä jo 67 hakijaa! Jaa-a, otappas nyt ja sano kuka niistä nyt on sopivin, varsinkin kun kaikilla on mitä loistavimpia rekommendatsiooneja! Luulenpa että se kysyy miehen järkeä se, vai mitä? ALBERT. No, mitä väkeä siellä nyt on sitten? Olisipa hauska kuulla. MILLER. Hm! Niin, mitä väkeä.
VINQVIST. Niin, minulla on aina ollut se prinsiippi että jokainen on velvollinen kehittämään luontaisia taipumuksiaan, herra hovineuvos. MILLER. Tässä on myöskin yksi paperi koko joukko allekirjoituksia. Mitä tämä on?
MILLER. Minä pyydän, viekää pois joukkonne, viekää pois! Minä en tässä M
Siis ovat päärynämerkkiset Sidenkronat aivan toista sukua, kuin ristillä merkityt, ja Miller on siis anastanut itsellensä perinnön ilman minkäänlaista laillista oikeutta.
ALBERT. Joka haki lääkärin apua nuhaa vastaan, niin. Mutta mitä hän Viiviä niin katseli? Näytti siltä kun hän olisi sinut tuntenut? SELMA. Kas! Oletkin oikein säikähtyneen näköinen! VIIVI. Niin niin, kun luulin että jos lie varas tahi mikähän pahantekijä Kuka se ? Täältäkö tuo mies ? ALBERT. Täältähän se sanoi erehtyneensä ja MILLER. Kuulkaa, se on veijari, suuri veijari, tuo!
"Useat ovat viidenkymmenen vanhoina oikeita ukkoja." Näin keskustellen lisääntyi joka silmänräpäys seura. "Kun Miller ei tietänyt muuta kuin että minä kutsuin tänne vaan joitakuita läheisimpiä ystäviäni, niin kehoitin minä ja Annette menemään häntä huvimatkalle vaunuilla Eläintarhaan.
ALBERT. Muuten vaan kun ajattelen kuinka koomillista se olisi, kun pappa ottaisi vastaan kumartelijoita. MILLER. Mitä koomillista siinä olisi? Sitä minä en suinkaan ymmärrä. Mutta sinä olet aina semmoinen ettet voi mitään katsella totiselta ja vakavalta kannalta. Kaikille sitä vaan pitää irvistellä ja ALBERT. Ei suinkaan, mutta jos kerran on hyvät paperit, niin MILLER. Hyvät paperit, niin.
SELMA. Niin, sinun pitää paikalla näyttää minulle tuo sinun leninkikankaasi. MILLER. Niin, sen kyllä arvaan. Parasta siis jättää teidät kahden kesken, vai mitä? VIIVI. Kyllähän me vielä ehdimme ALBERT. Onko siitä kauan kuin Viivi viimein kävi Helsingissä? VIIVI. Taitaa siitä kohta olla pari vuotta. ALBERT. Vai niin. No onko kaupunki sillä ajalla paljon muuttunut? Kyllä kai. VIIVI. En voi sanoa.
"Mahdollista! Niin todellisesti kuin minä sanon." "Mutta mistä rahat tulivat?" "Niin, minä luulen että se oli joku isän orpana, tahi mikä hän oli, joka kuoli, ja Miller oli lähin perillinen. Muutamain lasten holhooja, joilla oli perintö-oikeus, laiminlöi määrärajan." "Herra nähköön, sellainen hotikko." "Joko hotikko tahi tahdolla ... siitä ollaan erimielisiä; mutta minä en muista niin tarkasti."