Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025
Pyytäisin nöyrimmästi saada puhutella herra hovineuvosta. Onhan se tuo sama mies, joka eilen ! KEKKONEN. Nimeni on Kekkonen ja olisin tullut vähän juttelemaan tuosta Ja minä olen kahdenkesken hänen kanssaan ! Pappako minua ? MILLER. Niin, tule sisään! Mitähän tästä nyt ? Mitä saakelia hän täällä taas ? Hakemukseni lähetin jo viikko takaperin ja olen nyt tullut tänne suullisesti keskustelemaan
Sinne panin hakemukseni, ja haku-ajan loputtua sain kutsumuksen tulla tulevana syksynä virkaan. Siihen asti oli väli-aikainen opettaja hoitava sitä. Suuri oli yhteinen iloni vaimoni kanssa, kun toimeentulomme oli jo täydellisesti ta'attu.
Soveliaampaa tilaisuutta siihen en huomannut kuin hakea itseni oppilaaksi maanviljelyskouluun, koska siellä ei tulisi varat suuresti kysymykseen. Niin teinkin; toimitin hakuajan kuluessa hakemukseni mainittuun oppilaitokseen.
Eipä kauan wiipynytkään, ennenkuin kyliltä tuotiin minua kotiin taidotoinna. Jonkun ajan takaa hain minä jotenkin etuisaa kappalaisen tilaa. Minä en juuri oikein tiennyt, hainko sitä tai en, waikka kirjoitin hakemukseni ja kopioitsin todistukseni ja waikka lähetin ne postissa laillisella ajalla asianomaiseen wirastoon; niin hajamielinen olin, ett'en tietänyt, mitä tein, tahi mitä tekemättä olin.
Tarvitsen suojelushenkeni tukea, Kas tässä hakemukseni, jossa pyydän eroa kaikista toimistani hovissa ja valtiomiehenä. Oletteko tarkoin punninnut, mitä teette? kysyi uskollinen hoitaja matalalla äänellä. En ole ajatellut mitään muuta kokonaiseen viikkokauteen, vastasi kreivi. Voitte arvata, että lujalle ottaa, kun täytyy juurineen kiskoutua irti entisestä elämästään aloittaakseen uutta.
"Työliitto ... valistusliitto ... teidän täytyy vastata kaikkia toiveitani toteuttaa se ihanteeni ... kuuletteko?" "Mutta millä tavoin olette ajatellut?" "Antakaa minulle ensin kätenne ... näemme sen sitten, millä tavalla ... pääasia on aluksi, etten ole täällä missään yksin. Jos ette lupaa, peruutan hakemukseni ja haen itselleni vaikutusalaa jostain muualta."
VINQVIST. Olen matkustanut Helsinkiin jättääkseni itse omakätisesti hakemukseni tuohon hoitajan paikkaan Uudessa vieraskodissa ja rohkenen, vaikka valitettavasti en persoonallisesti ole tunnettu, nöyrimmästi anoa herra hovineuvoksen puoltosanaa tähän virkaan. MILLER. Saanko nähdä hakemuspaperit? VINQVIST. Olkaa niin hyvä. MILLER. Hm! Teillä ei enää ole ravintolaa? VINQVIST. Ei, herra hovineuvos.
No hyvä, niin kauan, kuin kuuluin kenttäarmeijaan, en voinut täyttää toivoasi; mutta nyt olen päättänyt erota palveluksesta ja olen jo jättänyt eron hakemukseni. Viikkokauden kuluttua olen Suomessa. Nyt puhun sinulle aivan suoraan. Ei se yksistään sinun toiveesi ole, joka tuo minut jälleen isänmaahan.
Olihan tarpeen minun, tulevan lasten opettajan, kokea semmoista itseeniluottamuksen lannistusta, että vastaisuudessa voisin oman kokemukseni nojalla lapsille selittää, mitä se on: "Hänen ainoan päällensä uskoman ja turvaaman." Semmoisen mielialan vallitessa päätin lähteä P:mäeltä Helluntain jälkiviikolla K:n kaupunkiin, toimittaakseni siellä hakemukseni seminaariin.
Päivän Sana
Muut Etsivät