United States or Cambodia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Miks et muutu jo tuhkaksi ja olemasta lakkaa, pahassa kun jo kantaheimos voitat? Pimeissä piireissä Infernon kaiken niin suurt' en nähnyt paatumusta, vaikka hänetkin näin, mi muurilt' Teeban syöksyi. Pakeni sanaa sanomatta kurja, näin rientävän kentaurin raivoissansa, mi huus: »Miss' on tuo Taivaan vihollinen

BILEAM. Vaan välittävät Ja palvelevat aavistamattaan Suurt' aatetta ja suurta tarkoitusta. BAALAK. Selitä, aamun mies! En ymmärrä. BILEAM. Kuin itku, nauru, viha, himoisuus, Niin rakkaus ja muutkin tunnevirrat, Ne sydän sydämmeltä tarttuvat, Etäältäkin sen herkemmin, jos veri On vielä nuori, palava ja herkkä. BAALAK. Käsitän, että himo siittää himon. BILEAM. Ja lempi lemmen, siinä tarpeeksi.

Miks et muutu jo tuhkaksi ja olemasta lakkaa, pahassa kun jo kantaheimos voitat? Pimeissä piireissä Infernon kaiken niin suurt' en nähnyt paatumusta, vaikka hänetkin näin, mi muurilt' Teeban syöksyi. Pakeni sanaa sanomatta kurja, näin rientävän kentaurin raivoissansa, mi huus: »Miss' on tuo Taivaan vihollinen

Luo Helenen helo-olkaisen tuli viestinä Iris, hahmoltaan kuin tään nato, kuin Antenorin poian 122 puoliso, Laodike, Priamon tytär, siskoja sorjin, joll' Antenorin ruhtinasjuurt' oli mies, Helikaon. Huoneessaan Helene kutomass' oli purppuraviittaa, kaksoisvaippaa suurt', asekiistat kirjaten siihen, joiss' yhä kärsiä sai hänen vuokseen kättä nyt Areen niin hepourhot Troian kuin sopavälkyt akhaijit.

SALADIN. Sait kiellon? RISTIRITARI. Viisas isä mua sentään ei oikopäätä hylkää. Viisas isä vain kuulustella ensin haluaa, vain miettiä. Niin toki! Minä myös niin enkö tehnyt? Enkö kuulustellut ensin myös ja miettinyt, kun tyttö tulessa parkui? Totta, jumaliste! Suurt' on niin viisas olla, varova! SALADIN. No no! Tok' anteeks anna vanhukselle! Kuin kauan epäröidä voiskaan hän?

CORIOLANUS. Oi, äiti, tyyntykäätte! Näettehän, Turulle lähden jo; ei nuhteit' enää! Sydämmet käännän, lemmen heiltä peijaan. Ja kaikkein ammattien suosikkina Ma palajan. Jo lähden. Terveisiä Mun vaimolleni! Konsulina tulen, Jos en, niin varmaan kielen' ikänään ei Suurt' imarteella aikaan saa. VOLUMNIA. Tee tahtos. COMINIUS. Pois! Joutukaa!

Mua tähän sotaan Vaan vaatii Ranskan päällekarkaus, Eik' apu, min saa kuningas ja muut, Joill', arvaan, suurt' on syytä vastustukseen. EDMUND. Jalosti lausuttu! REGAN. Haa, lörpötystä! GONERIL. Kaikk' yksin voimin vihollista vastaan! Ei yksityisiin perheriitoihin Tass' ole paikka. ALBANIAN HERTTUA. Sota-urhoinemme Siis päättäkäämme, mit' on tehtävä. EDMUND. Ma hetken päästä telttahanne saavun.

Maailmassa maine mull' oli tuo, mi kunniaa suo enin ja enin kestää, vaan mult' usko puuttui. Niin suloisesti lauloin, mies Toulousen, mun että Rooma omaksensa otti ja myrtein kulmaluuni seppelöitsi. Nimeni päällä maan on vielä Statius; ma Tebaa lauloin, suurt' Akilleusta, mut taakka toinen tää mun tielle mursi.

Ja valtaa, viisautta, muiston myös, Kautt' aikain elävän, jos suurt' ois työs. Maa viheljäinen, jotain annat, myönnän. Mut epäröi en: luotan' ehtos työnnän! Miks' et sa lausu, mitä kuolemaa Ja ijäisyyttä varten sulta saa? Miks' et lausu? Miksi unhoon peittää Pääasian sa tahdot, pois sen heittää? Jo arvaan syys! Jos tuosta muistutat, Niin sankarisi säikkyy rohkeat. Ei!

COMINIUS. Kuvailin, kuinka suurt' on anteeks-anto, Kun vähimmin sit' odotetaan; kurja Se valtio on, vastas hän, jok' anoo Maanpakolaiseltansa moista. MENENIUS. Niin oikein. Voiko puhua hän toisin?