Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. kesäkuuta 2025
Luo Helenen helo-olkaisen tuli viestinä Iris, hahmoltaan kuin tään nato, kuin Antenorin poian 122 puoliso, Laodike, Priamon tytär, siskoja sorjin, joll' Antenorin ruhtinasjuurt' oli mies, Helikaon. Huoneessaan Helene kutomass' oli purppuraviittaa, kaksoisvaippaa suurt', asekiistat kirjaten siihen, joiss' yhä kärsiä sai hänen vuokseen kättä nyt Areen niin hepourhot Troian kuin sopavälkyt akhaijit.
Noin hänen arvellessaan luo tuli Foibos Apollo, hahmoltaan kuin Asios, mies sotikuulu ja sorja, Hektorin-heimoinen, hevonsuistajan tuon eno, sillä hänp' oli veljiä näät Hekaben, Dymas-sankarin poika, vallinneen Frygiaa sekä Sangarios-joen vartta; lausui näin hänen hahmossaan Zeun poika Apollo: "Miks et taistele? Ei toki sun sovi tauota, Hektor!
Ma käännähdin kuin mies, mi nähdä halaa paettavansa vaaranpaikan, mutta min mieltä kauhu äkkinäinen karsii, niin että pois hän rientää, vaikka katsoo: ja takanamme pirun mustan näin ma tulevan juosten pitkin paasisiltaa. Ah, kuinka julma hahmoltaan hän oli, eleensä kaikki kuinka kauhistavat, levällä siivet, alla jalka nopsa!
Riensi jo Hektorin luo, liki astui kiihtäen Foibos, hahmoltaan kuin tuo majaystävä Hektorin parhain, Fainops, Asion poika, Abydon mies uromieli; näin hänen hahmossaan nyt kauasampuja lausui: "Kauemmin ken akhaijeist' on sua kammova, Hektor, kun Menelaos noin sua peljättää, joka taistoon tarmoton ain' oli, mutta nyt yksin vei urohiltas miehen surmaamansa: jo kaatui kumppanis oiva, Eetionin poika Podes, sodan urhoja sorjin!"
Katsokaas, tuo pitkä herttua on hahmoltaan vaseti kuin umpilukki, ei niin kuin joku mahakas maukku, n'ei hetikään ole niin tihulaisia, vaan tuommoinen pitkäpiippa, laihankälppä hapsinkakkijainen jok' ei haaskasta saa täyttään ja vetää oikein hienoja kinosäikeitä, mut sen sitkeämpiä. JETTER. Egmont on Kultaisen Taljan ritari. Ken uskaltaa häneen kättä puuttaa?
Ma käännähdin kuin mies, mi nähdä halaa paettavansa vaaranpaikan, mutta min mieltä kauhu äkkinäinen karsii, niin että pois hän rientää, vaikka katsoo: ja takanamme pirun mustan näin ma tulevan juosten pitkin paasisiltaa. Ah, kuinka julma hahmoltaan hän oli, eleensä kaikki kuinka kauhistavat, levällä siivet, alla jalka nopsa!
Eellä piika pappilan, kädessä kahvipannu, jäljessänsä ruustinna kera kuppien ja kannun. Sitten ruokokeppeinensä rovasti jonon jatkaa, juhlallisna hahmoltaan kuin kirkkoon oisi matka. Tytär nuori takanaan kera miehen oudon kulkee. Sydän arka kummallakin aavistusta sulkee. Jälkijoukon muodostavi Hurri, talon halli, pappilaan mi harvoin tulla haukkumatta salli.
Päivän Sana
Muut Etsivät