Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025
Kutsua ei omaksensa hän voi kuin viitan ja sauvan, ei kotiliettä häll' oo, vierellä armasta ei. Yksin hän kulkee ja kulkee ja yksin kuolohon nukkuu. Juonut, onneton, mies, Muusain hän kaivosta on! Paimen, ken ohi kumpuni käyt minäkin kävin kerta, niinkuin nyt sinä käyt, kentillä Arkadian, mullekin tyttöni mun teki vuoteen laakerilehtoon illoin ja unhottamaan karjani viekoitti mun.
Tätä taruaihetta käsiteltiin mm. eräässä vanhassa "Oikhalian valloitus" nimisessä eepoksessa, jota väitettiin joko Homēroksen tai hänen vävynsä Kreōfȳloksen sepittämäksi. Ylipäänsä Eurytoksen taruston hajanaiset ja erivivahteiset piirteet ovat vain väkisin yhteensovitettavissa. Il. Kyllē´nē: korkea vuoristo Arkadian koilliskulmassa.
Kuolema sun kulkee edelläsi, kansain vereen tahrattuna käsi. Minne tulet, raunioita näät, tulet tallattujen kenttäin takaa. Siunaa maata, missä miehet makaa, siunaa leskien ja lasten päät! Niinkuin silmä vailla valoansa, niinkuin vuosi vailla suveansa, elämä sua vaill' on, vapaus. Niinkuin länsituulet hivelevät, niinkuin Arkadian armas kevät, niin on henkäykses kosketus.
Jyrkän Kyllenen alirinteilt', Arkadiasta, Aipytos-sankarin haudan luot', esitaistelijoita, joill' oli hallussaan Feneos, Stratie sekä Ripe laumakas Orkhomenos, avotuulinen, ylhä Enispe, tienoot myös Tegean, maat Mantinean ani-armaat, Parrhasie sekä Stymfelos, toi heit' Agapenor, aaluva Ankaion; hän kuusinkymmenin keuloin suoriutui sotatielle, ja hankkiunut joka haahteen miest' oli Arkadian, sotatointen tuttua, monta.
748-755. Titarē'sios-joki juoksee läpi peraibien maan (Thessalian pohjoisimmassa osassa) sekä laskee Pēneiokseen. Styks, "valan hirmuisen vesi vankka", jonka kautta jumalat vannovat (Il. XIV 271, XV 37, Od. V 185), on tietenkin manalan kaamea joki; vrt. Il. VIII 369; parissa sellaisessa paikassa (esim. Il. XV 37) jossa sen kautta vannotaan, liittyy siihen, kumma kyllä, epiteetti "syvä, suistuva" (alkutekstin mukaan Styksin alas tihkuva vesi) josta voi päättää, että runoilijalla samalla on ollut mielessä todellinen Styks-puro, jonka hyiset vedet jylhässä vuoristossa lähellä Arkadian Nōnakrista valuvat ohuena tummana nauhana 200 m:n korkuista jyrkkää kallioseinämää pitkin osaksi jyrkänteen pohjalla hajotakseen usvaksi, osaksi yhtyäkseen alhaalla Krāthis-joen uomaan; rotkon toiselta puolelta katsottuina ne todella näyttävät tihkuvan hitaasti alas. Eniēnejä pidetään samana heimona kuin Ainiānit, jotka historiallisella ajalla asuivat paljoa etelämpänä. Mālis-maakunnan länsipuolella olevassa jylhässä vuorimaassa. Oudolta tuntuu Dōdōnan (Dōdōnēn) mainitseminen tässä yhteydessä; toiset ovat arvelleet, että Iliaassa tällä nimellä tarkoitetaan jotakin muka Pohjois-Thessaliassa ollutta sennimistä paikkaa; toiset taas luulevat runoilijan olettaneen, että tässä puheena olevien heimojen asuinpaikat ulottuivat
Ihme! jo kaukaa kuin arastellen, vastasi Ekho. Viidassa taas jotakin liikahti. Nymfikö tuo? Niinkuin itkua kuului vuoroin, naurua vuoroin. Tunsi jo metsänsä Pan, tunsi jo lähtehen Pan! Ilmassa soi suhahdus kuka päivän nuolia ampui? Tunsi jo auringon, tunsi jo pilvensä Pan! Taipui lehdet ken tuli juosten? Daphne ja Phoibos! Soittonsa hurmassa Pan tunsi jo Arkadian!
Päivän Sana
Muut Etsivät