Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. lokakuuta 2025
Mut morsion nuoren huulilta on kuollut nuoruuden hymy. »Neiti marmorin-valkoinen, mihin hukkasit silmäsi säteen? Ole ihana impeni onnekas, et vanki sa oo, vaan valtias: hääkellomme, kuuletko, vastaan jo soit Saat kaiken, min ihminen saada voi, saat kullat ja päärlyt käteen!» »Ritari hurmehen-punainen, on toinen ylkä jo mulla. Punaverkana puuntavi kirkkoties, välillämme istuu murhattu mies.
BANQUO. Teidän korkeutenne Vaan käskeköön, ja velvollisuus teihin Mun sitoo siteill' ikikestävillä. MACBETH. Lähdetten iltapuolla? BANQUO. Lähden, herra. MACBETH. Tän päivän neuvotteluss' oisi muuten Mieltänne kuultu, jok' on aina viisas Ja onnekas; mut huomiseks se jääköön. Kauasko matka on? BANQUO. Niin kauas, että Se ajan täyttää tästä iltaan asti.
Oon onnekas! kun elon aamu haipuu, Mun huoltan' hellä kannel lieventää; Jos kädestäni kannel kulta vaipuu, Sen lohdutteeksi ehkä maine jää; Vaan maineen kieli jos mun unhottaapi, Jälille jää mun tyttön' armahin; Ja silmistäin jos hänki katoaapi, Jää entis-onnen muisto kuitenkin. Kohtaus.
Onnekas oli velvyeni, Kynsi kymmenen vakoo Kylvi kymmenen jyvää, Siitä kasvoi onni kaura Onni kaura ja onni otra. Sillä syötteli hevosta Jaaikkoista jalotteli. Jo näkyy neion linna Neion kastari kojoaa. Ammu avattaessa Kiuksu kiinni pannessa! Neito pilotaa piilosta Vaataa vaski renkahasta. Ennen kun kuusi kumartaa, Ennen kun viisi vitsaksi venyy.
Mutta sama sana johtaa meitä Usein itkun korpeen kärsimyksiin; Se on ihmis'elon sadekuuro. Ilo, suru siten vaihetellen Seuraa elontiellä väistymättä Onnekas ken miehen tunteet myötä Astuu rohkeana pimentoihin! Jonk' on elo pelkkää huvitusta, Sen on sortuminen polttopuuksi; Ken taas pelkästään vaan kyyneleitä Elon tiellä saisi osaksensa, Märkänis kuin hirsi maassa maaten.
"Jos vieraan lahjoja sa nautit milloin, Sua palvelukseen taas ne velvoittaa; Nuo suosiot jää siteeks sulle silloin, Ja henkes vapaana ei liitää saa! Siks, Sancho, onnekas on mies, mi illoin, Kun huomiseks hän säästää kannikkaa, Saa riipumatta muista ylistyksin Ja nöyrään kiittää taivaan Herraa yksin!"
Kaunis on katsoa kielosen itkemä helmi Aamulla varhain kastehen kimmeltäissä, Kun taivahan rantoja kultaavi nouseva päivä Kauniimpi sentään äityen silmässä kyynel, Lasta kun verkkaan kehdossa liekuttaissa Onnekas katseensa äkkiä taattoa kohtaa. On silmäkulmillas ja poskipäilläs Ihanan puhdas ilme, viaton Ja ohimoillas väikkyy tunnon rauha Ja unes kyyhkyn unta myöskin on.
Hiukan pahoillaan kefinnauttimisen keskeyttämisestä nousi Murad, mutta vastaan-otti vieraansa ystävällisellä: "Olkoon aika onnekas!" laskien samalla kätensä, peukalo pystyssä, rinnallensa.
Mua suojaa nyt jo suo: vähä hetkinen Unelmiin uinahdan sulo-helmassas, Kun ensi aamunkoitto valkee, Vartovi Lempi jo kukkulalla. Oon onnekas. Oon onnekas!
Kuin koivut, lepät tuuheat luo syvät siimehet, kuin kullass' säihkyy lahdelmat ja veet on vilpoiset. Kuink' armasta on, ihanaa siell' luona lemmikin, kuink' uskolliset kaihoaa taas sinne takaisin. Soi kautta salmein sävel tuo, sen laulu korutoin, ja saapuin puolisonsa luo, se hiljaa joikui noin: »Vaikk' ei käy elonunelmas taa vuosisatojen, sa Suomess' olit onnekas, sait laulaa kevääss' sen.
Päivän Sana
Muut Etsivät