Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025
Niinpä, kosk kankaalla pohjonen soittaa, Tähtien loistaes Hyppelee Tapion impien joukko Nuotion ympäril, Ja katoo kuin sumut ja auereet, Kuin myrskyssä sääksien parvi. Sammuvat tähdet ja aurinko nousee Idästä kiirien, Metsäsilt vuorilta kaikuvi kauvas Kuherrus terrien, Ja oksilla pisarat kastehen Nyt kirkkaina helminä kiiltää.
Vaan koska ikä eneni, Astui virkahan omahan; Kautta kastehen isältä Vahvistettu virkahansa, Kosk' oli vuosia ijässä Kolme kymmentä kulunut.
Et aavista sinä leyhkien leikiten, Kuiskeessa perhon, kastehen suudellen, Kuink' ystäväin sulo suosio kohta haihtuu, Ja murhekyyneliin ilo vielä vaihtuu. Oi, miks' tuo "tulkohon" Kaikkivaltiaan Ei suonut onnes kukkia ainiaan? Miks' ei ole päivä kaunis niinkuin aamu? Miks' aina ei sua hurmaa onnen haamu? Hymyile vaan, sinä pikku viaton!
Kuinka voisin ma kohdata auringon, jos auvoa vailla mun kiharat on, kun huomenkultansa niille se suo? Siis joutuhun kruununi kirkas tuo sun seuraksi Tierakin joutaa. Kas noin, nyt haihtuvat hämärät yön, keto helmistä kastehen loistaa, käki kukkuu kuusikon liepeellä jo ja Mielikin lempeä koivikko kevätlintujen lauluja soi tuolla paimenet torvilla kullervoi ja vaarat ne kaikuja toistaa.
Kaunis on katsoa kielosen itkemä helmi Aamulla varhain kastehen kimmeltäissä, Kun taivahan rantoja kultaavi nouseva päivä Kauniimpi sentään äityen silmässä kyynel, Lasta kun verkkaan kehdossa liekuttaissa Onnekas katseensa äkkiä taattoa kohtaa. On silmäkulmillas ja poskipäilläs Ihanan puhdas ilme, viaton Ja ohimoillas väikkyy tunnon rauha Ja unes kyyhkyn unta myöskin on.
Päivän Sana
Muut Etsivät