Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025
On lempi, mi auttavaa tarjoo kättä, Miss' ahdistus, ahdinko vallall' on, Ja missä tuhannet miehet, naiset On sortua tulvahan turmion. "Rakasta!" kaikuvi Herran käsky. "Rakasta!" käsky on siveyslain. Rakasta, lemmi sä lähimmäistäs! Et itseäs varten sä luotu vain. Rakasta työssä ja toiminnassa, Ei kielen kuiskehin, sanoin vaan! Ja rakasta palkkoa pyytämättä! Se käsky on kunnian Kuninkaan.
Siis eespäin, eespäin vain, raittiuskansa, Jos vitkaankin taistelo voittoon vie! Ei herjetä, kunnes on voitto saatu Ja päähän on asteettain päästy tie. Ja kunnes kansamme kauttaaltansa On raitis kansa, ja synnyinmaa On pelastettu sen tulvan alta, Mi vaurastusta sen vaimentaa! "Rakasta!" kaikuvi Herran käsky. "Rakasta!" käsky on siveyslain.
Kerrankin maanpiiri sai taas nähdä, mik' on kesä Suomen, konsa sen välkkyvät veet, yhdessä päivä ja yö, yhdessä taivas ja maa, suvun vanhan valtiasvoima, koska sen koittanut on koi pyhän syntymämaan. Oltihin orjia ryssän ja oltihin renkejä ruotsin, nyt pyhä kaikuvi vaan tuo sana syntymämaan, kaikille kallihin tuon, isän, äidin ja lapsien itkun, myös hymyn taivahisen, autuas, armahin maa!
Kuunpa alla kiusaus on Ja parku, itku rajaton, Ikuinen, Ja lehdet metsissä kuihtuu. Kohta vaan Kuihtuu Myöskin saat. Tähtein all' on tyyneys, voi! Ja taivahissa harppu soi! Kaikuvi, Kun siellä enkelit soittaa. Kohta vaan Soittaa Myöskin saat. Aamutoivo, iltahuokaus. Maan ja taivahan Vallan unhotan, Olet yksin ihastuksein. Päivän koittaissa Toivon' olet ja laskiessa huokauksein.
Hän lausui: "aina muistan tuon pienen tyttösen, Ain muistan tytön muodon ja katseen murheisen." Elias. Impyen armas, uinuos sie, Tähtyet taivahan valvoo, Taivahan enkelit suojasi lie, Ne sulle rauhaa tarjoo: Uinahda, impyen', rauhassa vaan! Yöhyt jo ääneti kattavi maan! Impyen uinahda laulaissani, Vaipuos vienohon rauhaan, Sävel, mi kaikuvi syömmestäni, Saattaa sun unien maahan.
Käy taru, silloin jos kultaiset langat toinen ne toisensa taivaalla kohtaa, kuuluvi soitto, ei kuunneltu ennen, kaikuvi virsi, ei virketty muinen, humisee ilma kuin huilu, visertää maa kuni viulu; ja käy taru, katkeevat kultaiset langat, ja syöksevi kuiluhun ihmistä kaksi ja katsovat kumpikin toistensa silmiin ja kasvot päivänä paistaa. Atlantica! Tunnetko lauhkeat tuulet? Atlantica!
Ihmisten rinnoissa pyytehet riehuu, ihmisten innoissa käärmehet kiehuu, Tuonelan laineet täyttävi maan, joutsenen maineet kaikuvi vaan. Kunnia olkohon kuoleman, kunnia joutsenen voittoisan! TUONEN TYTT
Ja oikean, jalon, Ja myös kotitalon, Taistellahan. Kun maan lumi peittää, Ja tuisku kun heittää Jo kasvoihin meitä Niin hauska on. Kun joutuvi joulu, Ja loppuvi koulu, Niin kaikuvi laulu Taas suruton. Järven rannalla on iso kylä, ja toisella puolella järveä pieni torppa. Järvi oli tätä nykyä jäässä ja lumi pyrysi valkeana pilvenä sen yli, sillä nyt oli talvi ja joulun aika.
Tritonin suomuinen karja se pystytti harjansa ilmaan. ... Taivaskin ihastui ja riemusta liikkui manner. ... Ontosta vaskesta nyt taratantara kaikuvi kauas, tykkien suustakin säihkyvi tulta ja paukkina kuuluu. Tukholmassa oli riemu yhtä suuri. Runoja ja ilopuheita rakeili siellä ehtimiseen, niin että surisi korvissa.
Kerran, kuuluessa kaipauksen Suomen lasten suusta, sydämestä; Kerran, kaikuvi kun vanha kannel, Kalevalan kannel, kaikkialla, Laulut Väinämön kun vierehtivi Suomen lasten suusta, sydämestä Silloin saapunut on Väinämöinen, Silloin valloittanut valtikkansa Kansallisen hengen kanta-urho. ENSIM
Päivän Sana
Muut Etsivät