Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 22. kesäkuuta 2025


Miekan kiskaltain Menelaos päähopeaisen päin Peisandroa syöksi; mut kilven altapa kirveen kauniin, vaskisen tää veti, joss' oli kiiltävä, pitkä metsäoliivinen varsi, ja kohtasi mies heti miestä.

Akhaijeja: tällä tarkoitetaan tässä niinkuin enimmissä eepoksen paikoissa kreikkalaisia ylipäänsä. Hänen isänsä Atréus oli Pelopsin poika; hänen puolisonsa oli Klytaimnē'strā, hänen veljensä Menélāos, Helenēn puoliso; ks. Il. II 569-590 ynnä Sel. Lehvät Apollon: laakeripuun oksa; tämä puu oli Apollōnille pyhitetty.

Tääll' oli kerta jo ennen Odysseus oiva sun tähtes viestinä, urhea häll' oli kumppalinaan Menelaos; heitä kestitsin, majan annoin kattoni alla; tuntemahan tulin, kummankin mik' on muoto ja mieli. Mutta kun astuivat kokoukseen iliolaisten, seisoissaan rotevamp' oli hartiokas Menelaos, taaspa kun istuivat he, ol' arvokkaampi Odysseus.

Vaan nyt Menelaos, Atreun poika, nosti jo keihästään, Zeus-taattoa näin rukoellen: "Kostaa, Zeus ikivalta, mun suo pahanlaatijan eljet, korska Aleksandros mun kaataa kätteni alle, vastakin ihmiset ett' ois kammovat ilkiötyöllä palkita kestintää, majavierautt', ystävämieltä!" Virkki, ja peitsi jo viuhui päin, valahuttaja varjon, kilpeen kalskahtain Priamon pojan ympyriäiseen.

Totteli, empinyt ei sotaärjyinen Menelaos, noin väkevästi jo huusi hän danaolaisia kiihtäin: "Ystävät, ylhät akhaijein päät sekä päälliköt aimot, Atreun poikien luon', Agamemnonin kuin Menelaon, ruhtinasviiniä juotte, ja teill' oma hallita kansa kullakin on; näet Zeultapa teill' on arvo ja valta! Mutt' ei yksittäin päämiehiä kaikkia saata silmäni seurata; sill' ylen tuimana taistelo riehuu.

Antilokhoksen onnistuu päästä Menelāoksen ohi juuri solatien suun edessä, kun Menelaos jo on hiljentänyt hevostensa vauhdin, jottei ahtaassa solassa joutuisi liian lähelle edellä ajavan Diomēdeen rattaita.

Jos aimo se mies sinut oiskin 428 kaatanut vain, joka mulle ol' armas puoliso muinoin! Kylläpä kerskailit, miten voimaa, kättä ja peistä voittelijaks sull' ois Menelaon urheamielen! Niinpä nyt mene siis, Menelaos urhea vaadi kanssasi uuteen kamppailuun!

Atreun poiat hänt', Agamemnon kuin Menelaos, seurasi, kumpikin Aias myös, urovoimia uhkuin, seurasi Idomeneus sekä Idomeneun aseveikko Meriones, uronsurman Enyalion väkiverta, seurasi Eurypylos, Euaimonin loistava poika; Teukros ol' yhdeksäs, viritettynä joustava jousi. Taa kävi Aiaan hän, Telamonin aaluvan, kilven.

Loitoll' istuvat, katselemaan vain tyytyvät kaukaa kumpikin. Toisen on ain' Afrodite taas hymyarmas vierell' auttaen, pois tuhosurmat torjuen hältä; varjeli nytkin, vaikka jo itse hän kuoloa vartoi. Vaan toki voiton sai Menelaos, mies sotimieli; siispä on meidän miettiminen, mitä tässä nyt tehdä, taas sota turmiokasko ja tuima jo taistelo nostaa, vai viha viihtää pois, sopu kumpaisillekin tuottaa.

Tuostapa tuimistui Menelaos, mies sotimieli, koht' esirinnast' astui päin, asu välkkyvä yllään, peistään heiluttain; uron intoa kiihteli Ares 563 toivoen, että nyt Aineiaan käsi sais hänet kaataa. Tuon näki Antilokhos, vesa uljaan Nestorin, eelle riens eturinnan muun, kovin pelkäsi vaurion saavan kansain pään, sodan vaivat kaikk' ihan kestetyn hukkaan.

Päivän Sana

punaisenruskeassa

Muut Etsivät