Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. marraskuuta 2025
Majaan näin kun oli mennyt Munter sodan pauhinasta, Buss korpraali haudallen nyt astui, puhui vainajasta: mikä hällä suku, tunto, puhe, sydän, voima, kunto, kuink' ol' urhoks luotu heti kuuluviin Buss kaikki veti. Sanat kävi sydämille, vaiti seistiin, hymyeltiin vainaan ponsilausehille, viiksiäkin väänneskeltiin.
Rukoilen, Kuningatar kaikkivaltaas ma vielä, että säilyttäisit hänen tunteensa tervehinä näyn sen jälkeen. Sun suojas voittakohon ihmisvaistot! Beatrice, katso, ja niin monta pyhää pyyntööni yhtyäkseen ristii kädet.» Ne silmät, joita Luoja lempii sekä rakastaa, rukoilijaan kiintyi, näytti, kuink' kelpaa hälle esipyyntö hurskas.
APEMANTUS. Et tahdo mua kuulla, etkä saakaan! Taivaasi suljen. Kuink' on ihmis-parka Neuvoille, vaan ei mairehelle arka! TOINEN N
Aikaa ennenkun sun nähdä sain, Kultasein, mua hurmas lemmen voima; Pilvein tuolla puolen kotonain Minua lempi vaimo jumaloima. Rikkahamp' ol' rinta sen kuin sun, Suudelmans' ol' kahta ihanampi; Taivaan-väljä helmans', eikä mun Helman' yhtään tuota ahtahampi. Oi, kuink' usein johtuu muistihin Armas isänmaa ja vaimo sorja! Mitä vapaudessa lemmitsin, Lemmin vielä, vaikk' oon mullan orja.
SIEBEL. Kun holvikaarros kaikuu, soi Vast' oikein paasin voiman kuulla voi. FROSCH. Niin! pihallen, ken pilaa pahaksuu! Hei, ralla ralla raa! ALTMAYER. Hei, ralla ralla raa! FROSCH. No nyt on kurkut karaistu. "Kuink' armas pyhä Rooman valta Nyt vielä koossa pysynee?" BRANDER. Hyi! laulu ilkee, valtiollinen! Ei! Luojallen jok' aamu kiitos kanna, Ett'ei tuo Rooman valta sulle huolta anna!
Vannoinhan Chrysandrokselle tuoda tyttären takaisin vaikka kalman kammitsoista. Kuink' olenkin kärsinynnä! Tämä talvi oisi voinut särkeä jumalten syömen. Ja nytkö hävitän kaikki! Tuhat kertaa ennen taisto! Ei, Chryseistä jätä en, koston hurmeisen kohotan, yön sylissä syöksen ANEMOTIS. Syökset itsesi Manalan maille! Oi, te miehet, mitä osaatte taistella te ilman meitä? Chryseis minulle heitä.
Joukost' ei joku muu sopavälkkyjen ehkä akhaijein tuntene, kuinka ma taistelen, vaan sinä totta sen tiedät." Vastasi Idomeneus, jalo Kreetan urhojen päämies: "Tiedän, kuink' olet uljas, miks sitä selvität suotta?
Mut moisiin ilveilyksihin vihdoinkin kyllästyin mä, Kuink' oli, talvipäivääkin lyhyttä pitkäksyin mä; olipa oikein outoa, ei tahtonut se loppua. Ma tartuin ensi kirjahan, hakien huvitusta, ol' teos tuntemattoman se Suomen taistelusta; armosta vaan tuo kansiton lie päässyt muiden joukkohon.
No, sano, kuink' on moni lapsen nähnyt? HOITAJA. Cornelia, kätilö, ja minä itse, Ei muuten kukaan muu kuin keisarinna. AARON. Kätilö, keisarinna ja sa itse: Kaks kyll' on vaiti, kun on kolmas poissa. Mene, kerro tämä keisarinnalle! Noin porsas vinkuu pistettäissä. DEMETRIUS. Miks noin teet, Aaron? Mitä tarkoitat? AARON. Hei, herraseni, politiikkaa vain!
Ja katso hän ei, jos kompastuit sinä joskus nimien kiviin kun loppu se oikein sointuvi vaan, ei kulje hän rivistä riviin. Oi, auttaos Luojani sointumaan mun lauluni loppu hyvin! Oi, auttaos yhtenä heilumaan mun lauluni latva ja tyvi! Me laulamme kehdosta hautahan. Kuink' kauvan, tiedä me emme. Paras aina ois sointunsa sommittaa kuin oisi se viimeisemme.
Päivän Sana
Muut Etsivät