United States or Singapore ? Vote for the TOP Country of the Week !
Jos päästän kaksi, on minulla myrsky, niin että vinkuu nurkissa, ja jos päästän kolme, niin ei voi mikään laiva kestää merellä, ja lumi tulee kuin valkoinen vaippa päällemme keskellä kesää, ja myrsky pyyhkäisee metsät ja huoneet tiehensä, ja silloin jyskää ja ryskää kuin tuomiopäivänä. Näethän, että minulla vielä on kaksi solmua. Mutta sehän on jumalatonta!
Hänestä näytti tämä sattumalta, joka oli menevä ohi eikä vahingoittava hänen elämäänsä. Hän tunsi olevansa samassa asemassa kuin pentu, joka on huonosti käyttäytynyt sisällä, ja jonka turpaa isäntä, pitäen kiini niskasta, painaa siihen likaan, minkä se on tehnyt. Pentu vinkuu, koettaa rimpuilla päästäksensä niin kauas kuin mahdollista tekonsa seurauksista, unohtaakseen ne.
Mutta kuitenkaan tohtori ei voinut olla hiipimättä vielä yölläkin lapsenkamarin oven taa kuuntelemaan. Unissaankin tunsi hän useat kerrat jonkunmoista tuskaa ja kun vihdoin aamupuoleen joku äkkiä avasi oven, niin hän hypähti säikähtyneenä ylös: Mikä on, Tilda? Margy on kipeänä kuiskasi hoitaja hänen kurkkunsa korisee ja vinkuu niin kummallisesti.
Iloissaan vinkuu ilmassa vihuri, kiskoen mukaansa sinne aaltojen harjoilta savun tavoin tupruavaa vaahtoista vihmaa. Aallotkin kiihtyvät kiihtymistään, ajelevat ja tempovat toisiaan ja näyttävät tahtovan tavoitella taivaalla temmeltäviä pilviparvia.
No, sano, kuink' on moni lapsen nähnyt? HOITAJA. Cornelia, kätilö, ja minä itse, Ei muuten kukaan muu kuin keisarinna. AARON. Kätilö, keisarinna ja sa itse: Kaks kyll' on vaiti, kun on kolmas poissa. Mene, kerro tämä keisarinnalle! Noin porsas vinkuu pistettäissä. DEMETRIUS. Miks noin teet, Aaron? Mitä tarkoitat? AARON. Hei, herraseni, politiikkaa vain!
Ettekö tiedä, että voudin piiska vinkuu päänne päällä jo kello neljältä aamulla? Tiedämme kyllä, ja senpätähden me olemmekin tänne tulleet, vastasi Lampelan vaimo, joka oli seurannut miehiä. Mutta ei se tästä puoleen enää vingu, ja siihen on teidän, Jaana, meitä auttaminen. Minunko? huudahti vanhus, ollen käyvinään ihmeisiinsä, vaikka hän varmaankin hyvin kyllä ymmärsi heidän asiansa.
Silloinpa karja aholla mörää ja siat kujalla kauheasti vinkuu, jos nimittäin tämä tuho on tapahtuva kesäiseen aikaan, mutta jos se talvella tapahtuu, niin karjapa silloin ometassa teiskaa ja mörää ja läätin pahnoissa sika-parat vinkuu. Silloinpa on melskettä, pojat. Ohhoo! Kaksi mullerrusta on jo ollut, kolmas on vielä tulematta, niinkuin sokea-eno sanoi.
Roviona roihu riehuu, räystäät ryskää, kuumuus kiehuu, pylväät suistuu, palkit murtuu, Lapset parkuu, äidit turtuu, koirat vinkuu, huudot rinkuu. Kesken kauhuin käydään työhön, päivän kirkkaus hohtaa yöhön; kautta ketjuin, käsin vankoin jonot sankoin kiirein kulkee; vuolahasti vesi suihkuu kattoon asti. Saapuu myrsky, raivoisasti yhtyin liekkein pauhinaan.
Aalto purtta eksyttää, Yllä vinkuu myrskysää; Yhtä kaukaa vieläkin Pilvi siintää silmihin! Aatos. Aatos, kas kuin lintu liitää Halki ilman iloiten! Sullakin on siivet kiitää, Avaruutes itseinen.
Luvan saatuaan sanoi poika hymyillen veitikkamaisesti: "mikäs se on: ei siin' ole hinku, vaan kumminkin se vinkuu, kyllä sill' on kaulaa, mut suutta se laulaa, sen kaula on käyrä, ja kielet siinä kiinni?" Kaikki rupesivat miettimään pojan ongelmaa ja viimein sanoi Sikke-muori: "sitä et sinä toki tiedä itsekään".