Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. heinäkuuta 2025
Lassi katseli kummin silmin ainoan poikansa riemupuhkeita ja supisi itselleen: "saapa nähdä jos ei tuo onnistu paremmin kun jäniksen pyyntö". Sanoi kuitenkin: "Kuule Risto, varoita vaan, ettet saa rukkasia Annalta". "Minäkö saisin rukkaset, ohhoo! Rukkasia en pelkää, vaikk' oisi kuninkaan tyttö. Hei, Tuovilaan rengiksi ja sitte isännäksi isoon Tuovilaan, kas se passaa!
TUOMAS. Olispa tuo ehkä jotain, mutta muistakaat: ennenkuin ehdimme Suomen rantaan, niin onpa kaiketi kourissamme kruunun kihlakalut. TIMO. Ohhoo! jos heltimmekin eheillä nahoilla Suomesta, niin koskapa olisimme Enklannissa? Onpa sinne miljuunia ja tuhannen miljuuniakin peninkulmia. Ohhoo!
Niin no, sitten sanoo heistä toinen: »sinne se meni, eikä takaisin tule», johon toinen vastaa: »kyllä siitä pahasta nyt pääsit», ja sen jälkeen he hyppäävät rattaille ja ajavat täyttä laukkaa pois. Niin tekivät, ja asia pitää oleman tosi, vaikka tuossa paikassa minun valalle veisitte. LEENA. Ohhoo sentään tätä maailmaa! ROINILA. Jatka, jatka!
SIMEONI. Vapisetpa, Eero, vapiset kuin perkele, kun lähestyy päivä, jota pilkkaat nyt. TIMO. Sitä ei hän tee, sen takaan minä. Ohhoo! silloinpa on meteliä ja mullerrusta. Kaksi mullerrusta on jo ollut, kolmas on vielä tulematta; ja silloin tapahtuu se suuri autuuden merkki; silloin maailma on menevä tuhaksi ja tomuksi kuin kuiva virsu.
"Ohhoo, sepä maistui... Olen kulkenut koko iltapuolen erämaassa eksyksissä ja, joll'en olisi täältä pilkoittavaa valoa huomannut, olisin ollut hukassa". Näin kertoi Pietari herra hetkisen päästä. "No, tahtonette syödäksenne", lausui Mari ruveten pöytää kattamaan. Käännettyään oikeinpäin valkean pöytälaudan, asetti hän sille pienen, puhtaan puulautasen.
Ehkä eivät, ehkä eivät ... sinä olet niin kauhean arka niistä heränneistäsi... Sillä minä tiedän... Mamman ei pitäisi enää puhua pahaa Helanderista, kun mamma tietää... Ei se nyt se vielä mitään merkitse... Mikä niin? kysyi Lauri. No, ei muuta kuin että Helander on ollut pyytävinään anteeksi papalta kesällistä saarnaansa. Ohhoo, vai niin? todellakin?
Silloin tällöin tuo hyväntahtoinen epikuurolainen huoahti, pyyhki silmäkulmastaan kyynelen ja kävi sen jälkeen kaksinkertaisin innoin uuteen ruokalajiin käsiksi tai antoi täyttää uudelleen juomasarvensa. »Hyvä mies», hän virkkoi toverilleen, »se oli inhottava tuomio ohhoo! Ei hullumpaa lintua, mitä? Glaukus parka! Minkälaiset hirveät käpälät sillä leijonalla on! Ah! Ah! Ah!»
Omatunto soimaa, rintaa polttaa ja kirveltää kuin tulessa, enkä sittenkään voi muuta. ROINILA. Ohhoo sentään, mitä surua täällä annetaankin ihmisen lapsistaan nähdä! Eikö siinä jo kylliksi, että Eero järven pohjassa makaa, vieläko sinunkin tähtesi on minulla murheen päiviä odotettavana?
Teidän täytyy kumpaisenkin tilata minun sanomalehteäni: 'Emansipeerattu nainen'". "En voi sitä tehdä, sä taivainen lumotar", sanoi Jim; "olen liian köyhä mylly ei käy, vesi on varsin vähässä vähiä vaativa ansioni on vielä palkitsematoin! Odota kunnes laivani tulee valkamaan, silloin tilaan mitä vaan haluat". "Ohhoo, luuletko niin vähällä minusta pääseväsi. Ohoh!
He soisivat miehen sovinnon päivän valkenevan, mutta muistelevat kauhistuen maailman tuomiohetkeä. Tämä oli tarina, jonka Aapo kertoi veljillensä Sonnimäen nummella. TIMO. Mutta saapa ukko hikoilla. Aina tuomiopäivään asti! Ohhoo! SIMEONI. Sinä tomppeli, katso ettei juuri tällä hetkellä möräise tuomion torvi.
Päivän Sana
Muut Etsivät