Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. huhtikuuta 2025
He soisivat miehen sovinnon päivän valkenevan, mutta muistelevat kauhistuen maailman tuomiohetkeä. Tämä oli tarina, jonka Aapo kertoi veljillensä Sonnimäen nummella. TIMO. Mutta saapa ukko hikoilla. Aina tuomiopäivään asti! Ohhoo! SIMEONI. Sinä tomppeli, katso ettei juuri tällä hetkellä möräise tuomion torvi.
Mutta katto oli sileä, ja ne luiskahtivat siitä vähän väliä alas. Pitäisi olla pykälät katossa, tuumaili hän. Sinulla on paljon parempi, kun on pitemmät sääret. Voisi sen järjestää silläkin tavalla, että olisi nuora niskan taitse jalkapohjiin... Tämä on saunahetkistä suloisin tämä, kun näin lepäilee ja alkaa hiljalleen hikoilla... No, nyt saisi alkaa panna vastoja hautumaan.
Majasta matalasta nyt ratsun etehen Käy ukko harmaapäinen, apua rukoillen. "Pois tieltä parempien!" niin hälle ärjähtää Komea Kauppi herra; pois väistyy harmaapää. Vaan poika pienokainen se kysyy taatoltaan: "Me voisimmeko tulla näin kurjaks milloinkaan?" "Hikoilla taivaan Herra kyll' aika lailla sais, Niin syvälle jos meitä hän sortaa koettais!" Näin vastas röyhkeästi ritari kerskaillen.
TOPPO. Eikä ne sinun kynsissäsi kauan riittäneetkään, se täytyy tunnustaa. RISTO. Oliko kumma. Yksi kuusi sataa markkaa. Ei sillä pitkälle juosta. TOPPO. No, eihän se niin suuri summa liene mennäkseen, vaikka kyllä saa hikoilla, ennenkuin se koossa on. RISTO. Kävitkö muuten anniskelussa? TOPPO. Sieltä juuri tulen. RISTO. Ja siellä oli miehiä? TOPPO. Kuinkas sitten.
Jos hän joutuu sotakomisarjukseksi, piirintaapiukseeriksi tai joksikin sellaiseksi, niin hän saa hikoilla siinä paikassa koko ikänsä, pääsemättä koskaan sen ylemmäksi. Hänen täytyy sen tähden heti alusta päästä sellaiseen asemaan, että hänen ei tarvitse tunkeilla liian alhaisissa piireissä. Nyt ovat asiat sillä kannalla, että Gripenstedt vanhus aikoo pyytää eroa.
Hän huomautti siinä erittäinkin sydämmellisestä myötätuntoisuudesta kaikkia kärsiviä kohtaan, lämpimästä, aina uskollisesta rakkaudesta niitä kohtaan, jotka saivat hikoilla ja nähdä vaivaa, hän huomautti, miten juuri se oli ollut pastori Wallnerin työn ja toiminnan ydin.
»Sinä sakramenskattu!» ajatteli ukko Swart. »Saatpa hikoilla ennenkuin saat penniäkään!»
Minä olen heidän kaikkein alammaisimpain majesteettiensa ja armojensa kaikkein armollisin palvelija. Suvaitsevatko heidän korkeat armonsa tehdä minulle armon vilvoitella itseänsä vähän täällä ulkona perähuoneessa. Vai niin. Heidän korkearuhtinaalliset, kuninkaalliset ja prinssilliset armonsa suvaitsevat vielä hikoilla.
Palatkaamme siis siihen, mihin keskeytimme pesämme historian, kohottaaksemme ensin, mikäli mahdollista, yhden poimun siitä mehiläisköynnöksistä muodostetusta väliverhosta, jonka keskellä parvi alkaa hikoilla sitä omituista hikeä, joka on miltei yhtä valkoista kuin lumi ja kevyempää kuin siiven untuva: sillä syntyessään vaha ei ensinkään ole sen vahan kaltaista, jonka me tunnemme.
Minun täytyy antaa tohtorin tutkia vammojani, ja minä pyytäisin 50 taaleria vahingon korvaukseksi". "Ja minä herra pormestari", sanoi musikantti, "pyydän 100 taaleria korvaukseksi siitä että hän on istunut minun bassoviuluni rikki". "Sinä heittiö", ajatteli ukko Swart, "kyllä sinä saat hikoilla ennenkuin saat penninkään.
Päivän Sana
Muut Etsivät