United States or Solomon Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kohtauksia oli ollut tiheään ja pitkällisiä; pienokainen ei ollut toipunut niitten väliajaksi. Kornelia otti hattunsa ja sadenuttunsa mennäkseen kotiin kertomaan isälleen ja tädilleen, että hän oli päättänyt valvoa vuorotellen molempien toisten naisten kanssa. Knut ja Kornelia lähtivät yht'aikaa talosta ja kulkivat yhdessä märkää, melkein tyhjää katua.
Pienokainen väitti ankarasti vastaan, hän ei voinut hyväksyä, että b a oli ba; hänen mielestä se yhtä hyvin saattoi olla mitä tahansa muuta. Holt meni pientenlasten kouluun kuulemaan, miten siellä meneteltiin. Suureksi mielihyväkseen hän huomasi, että siellä opetettiin juuri hänen metoodinsa mukaan. Mutta tulokset olivat silmäänpistävästi erilaisia.
Majasta matalasta nyt ratsun etehen Käy ukko harmaapäinen, apua rukoillen. "Pois tieltä parempien!" niin hälle ärjähtää Komea Kauppi herra; pois väistyy harmaapää. Vaan poika pienokainen se kysyy taatoltaan: "Me voisimmeko tulla näin kurjaks milloinkaan?" "Hikoilla taivaan Herra kyll' aika lailla sais, Niin syvälle jos meitä hän sortaa koettais!" Näin vastas röyhkeästi ritari kerskaillen.
Seuraavana aamuna pienokainen herätti hänet jo ani varhain sanoen: »
Tyytyväisenä hymyili pienokainen äitinsä sylissä, nuoleksien huuliltaan äitinsä kyyneleitä. Ei hän näkynyt olevan millänsäkään turvattomuudestaan; lapsen salaperäisellä vaistolla katseli hän iloisena valoisata maailmaa, jonka haltiaksi hänet Jumala oli määrännyt, kuten kaikki ihmiset, niin, vielä paljon enemmän.
Häntä varotaan niin, ettei mikään vahinko saa kohdata häntä, ja vasta silloin, kun hän on kasvanut mieheksi, jätetään hän omiin valtoihinsa. Ja hän kantaa silloin runsaasti hedelmiä. Mihin lapsuudessa on oppinut, sitä vanhana tekee. Tuolla hyppelee pienokainen kedolla; häntä ei seuraa vanhempainsa silmät; vanhemmat kurittavat häntä väliin ja huutavat hänelle kovia sanoja.
Sattumalta seisoi kuningas lähellä; hän oli juuri äsken tuntenut pienokaisen ja saanut todistuksen tuosta huomiokyvystä, jonka usein tapaa teräväpäisissä lapsissa. Mitä sanot sinä? kysyi kuninkaallinen metsästäjä ja tarttui poikaa käteen. Niin, niin, puheli pienokainen mielissään, luuletko, etten sinua tunne?
"Mutta sanokaa minulle: kukas te olette?" sanoi luutnantti uudelleen. "Sisar ... Emilian sisar". "Te olette hänen sisarensa? Te asutte täällä?" "Niin". Luutnantti ojensi taas kätensä häntä kohtaan, vaan hän väistyi taas taaksepäin. "Mistäs se tulee, ettei hän koskaan ole maininnut mitään teistä minulle? Oleskeletteko piilossa?" Pienokainen nyykytti myöntäen päätään. "Todellakin!
Rauha ei ollut vielä vahvistettu viimeiksi mainittujen välillä, mutta tällaisessa juhla-tilassa semmoiset unhoitetaan ainakin juhlamenojen kestäessä. Ajettiin kirkolle. Imettäjä kantoi lasta, mejerin-hoitaja myssyä, tohtori oli kummina ja pappi risti lapsen. Tiellä sovittiin siitä että pienokainen saisi nimen Ellen.
Jaakko tuli kotia metsästä, tuoden muutamia vihtoja kainalossaan, sillä Heluntai-lauantaina aina uusi vihta vihdotaan. Liisu seisoi portailla, pienokainen sylissä, ja sanoi: "Olipa hyvä, että toit vihtoja, sillä nyt on sauna valmis." Saunasta tultuansa pukivat kaikki puhtaat vaatteet yllensä ja istuivat sitten odottamaan Mäkelän väkeä.