United States or Laos ? Vote for the TOP Country of the Week !
CORIOLANUS. Jalo Publicolan sisar, Rooman kuutar, Saasteeton kuin jääpuikko, joka, lumest' Ani puhtahasta kiteyneenä, riippuu Dianan templissä. Valeria armas! VOLUMNIA. Ja tässä itsestäsi halpa ote, Jok' ajan vaurastuttamana saattaa Sun kaltaisekses tulla.
Olkaamme hyväks esimerkiks itse, Kuink' ilollakin tulee raja olla. CASSIO. Jagolla on jo käsky mitä tehdä; Mut kuitenkin ma tahdon omin silmin Tarkastaa kaikki. OTHELLO. Kelpo mies on Jago. Hyv' yötä, Michael; huomenn', ani varhain Sua puhutella tahdon. Hyv' yötä! CASSIO. Terve, Jago! Meillä on vahdinpito nyt. JAGO. Ei ihan vielä, luutnantti; kello ei ole vielä kymmentä.
Heidän vitkaiseen käsityskykyynsä perustuu se seikka, että lauseet kahdesti kerrotaan, ja tämä huono ajatuksenjuoksu onkin tämän kansan tunnusmerkkinä kiertotähden muiden kansain joukossa; sillä ani harvat heistä saattavat käsittää, mitä he läpimiten lukevat tai mitä he vaan kerran kuulevat.
Itsensä säilyttämisvaisto pakoittaa minua jossakin määrässä kärsimään omiani." "Kenelm, sir," huudahti Lady Chillingly niin vilkkaasti kuin hänen tyyni arvonsa ani harvoin puhui, "ota pois tuo kauhea, märkä olento! Pane onkivapasi pois ja kuuntele mitä isälläsi on sanottavaa. Sinun kummallinen käytöksesi tuottaa meille paljon huolta."
Jonkun ajan perästä minä taas aloin käydä hänen konttoorissaan ja tavarahuoneessaan. Hän oli yhtä ystävällinen minua kohtaan kuin ennenkin, vaan ei kumminkaan ollut yhtä puhelias. Usein siitä kuitenkin syntyi puheluakin ja ehkäpä useamminkin semmoisista yleisistä asioista, joita ennen olimme keskustelleet ani harvoin.
Kenties on se maksamatta ja nyt istuu tuo ani rehellinen naikkonen ja harmittelee sitä, ett'ei hän voi kävellä kuten ennen ja ansaita vuokramaksua. Näetsä, minä en ole tahtonut tarjota hänelle rahoja Vapun tai Josefan kautta, tunnen siksi hyvin vanhan Biinan hienotunteisuuden, aivan toista on jos sinä tahdot käydä hänen luonaan minun puolestani.
Ja nykyään ilmestyykin hän ani harvoin vaahtovaippansa alta. AKSEL. Ja minkä näköinen hän sitten on? RIITTA. Niin, hän voi pukeutua milloin miksikin. Miten vaan itse tahtoo. Mutta useimmiten on hänellä punertava viitta ja punainen lakki. Vanha Kaisa on hänet monesti nähnyt sellaisissa pukimissa. Mutta tässähän laulelen ja juttelen vanhoja tarinoita, niin että sinä kokonaan ikävystyt.
Taivas oli vallan pilvinen, jotta näytti siltä kuin tuo hiljainen tuhusade tulisi kestämään vähintään vuorokauden. Ilma oli kylmä ja yksinäisellä tiellä kohtasin ani harvoin ihmisiä, paitsi muutamia tienkorjaajia siellä täällä.
Ei kuullut mehevimpiäkään sukkeluuksia. Oli väsynyt ... vetäytyi levolle heti, kun pääsi palvelijain huoneeseen ... korjaili ja somisteli vähiä vaatteitaan... Mietiskeli, kuinka saisi edes korinsa takaisin Käkriäisiltä. Ei voinut sinne kirjoittaa: häpesi. Sillä tavoin vietti miltei kaikki iltansa. Ani harvoin kävi toveriensa kanssa huveissa. Kerran isäntä haukkui hänet pahanpäiväisesti.
Eikö mieleesi pistä, että tämä on ensi kerta kun me kaksi, sinä ja minä, mies ja vaimo, puhumme vakavasti keskenämme. Helmer. Niin, vakavasti, mitä se tietää? Nora. Koko kahdeksan vuotta, vieläpä kauemminkin, ani meidän aikaisimmasta tuttavuudestamme asti emme ole koskaan vaihtaneet vakavata sanaa vakavista asioista. Helmer.