United States or Albania ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Sillä," niin kun isäntä sanoi, "eipä taitaisi tyttöä miehelle menemään saada niin kau'an, kun Hannes olisi saapuvilla eikä ilkeä omalle lapselleen ruveta julkista väkivaltaa tekemään." Tuon tuumansa piti hän kuitenkin salassa. Eräänä Helmikuun iltana sai Hannes kutsun isännän kammariin. Hän meni arvellen tulevan puheen tuosta rakkausasiasta, jonka Lyyli oli sanonut isälleen ilmottaneensa.
Hän polvistui ja piti palavan rukouksen kaikkien edestä. Hän rukoili anteeksi isälleen, äidilleen, sisarelleen ja ennen kaikkea itselleen, joka ehkä oli tehnyt sopimattomasti, mutta ei hän ollut voinut muuta, sillä se oli tapahtunut Hänen käskystään ja Hänen kunniakseen. Tuskin oli hän lopettanut, kun joku vaimo taampana aloitti virren: »Sun haltuus, rakas isäni, ma aina annan itseni.»
Vanhus palasi takasin huoneeseen ja antoi kirjeen Roosalle, joka vavisten seisoi keskellä lattiaa, sanoen: "Tässä on kirje sinulle, Roosa; minä luulen luehan kuitenkin ensin ja määrää sitte, mitä on tehtävä kirstulle, joka on tuolla porstuassa". Roosa kokosi kaikki voimansa, avasi kirjeen, luki ja antoi sen sitte isälleen: "Tässä, isä, määrää itse!"
»No voi minun kanamuistiani!» huudahti hän, rientäen isänsä luo... Tuon kirjeen oli hän saanut vietäväksi isälleen... Isä näytti tyytymättömältä kirjettä avatessaan, mutta luettuaan sen, lausui hän tyynesti: »Minä en sinua poikaseni voi pakoittaa. Jos itse tahdot ja voit niin lue, jollet niin edessäsipähän näet.» Samassa sen jälkeen, istui Onni vihdoin kreikan kieliopin ääressä.
Alkoi näyttää siltä kuin kaikkien ristiriitojen ensimmäinen selvittäjä olisi siinä. Jos hän saisi sen täksi kesäksi jo? Ajatukset punoivat hänet niin kiinni tähän päähänpistoon, että hän heitti hevosensa siihen seisomaan ja kävi isän luo, joka kylvi. Hän puhui asian isälleen.
"Oh, minä olen kyllä varuillani", huudahti nuorukainen. "Tyttö parka! Hän on jo saanut korvapuusteja, sillä ihmiset ovat jo sanoneet hänen isälleen, että ovat nähneet hänen minun kanssani. Ja Lepailleur on vastannut, että hän heittää tyttärensä ennen jokeen kuin antaa minulle." "Siinä näet! Voinko minä nyt luottaa siihen, että olet järkevä?" He kulkivat yli peltojen aina Mareuilin tielle.
Kuitenkin asui tässä vankassa miehessä tässä Romalaisessa niin syvä rakkaus, ettei sitä hevin voi kuvailla. Koko hänen sydämensä näytti hiukeevan puolison ja lapsen kaipaukseen. Hän ei laskenut Markoa sylistään, hän piti häntä siinä, kun hän istui, ja kanneskeli häntä, kun hän käveli. Markus puolestaan osotti isälleen yhtä syvää rakkautta.
Hän istui hetken aikaa ikäänkuin miettien jotakin itsekseen ja hengitti vaan raskaasti. Sen perästä sanoi hän tyynesti isälleen: "Jos tahdot noudattaa minun neuvoani, isä, niin ota häntä ystävällisesti vastaan kun hän tulee. Pane liina pöydälle, sytytä kynttilät ja tarjoo hänelle illallista, ehkä rupee hän epäilemään". Gunnar ei kohta vastannut.
Kun sopimus oli tehty, kokoili Tuomas vaatteensa nyyttiin ja otti renkipojan kyytiin veljensä luokse asti. Ero tapahtui aivan syrjäisten huomaamatta. Isälleen hän heitti kättä lyöden hyvästit ja mieli pyrki murtumaan, mutta äitipuolta ei näyttänyt muistavankaan. Oli puoliksi valoisa kuutamoyö, keskitalvella, noin kymmenen vuotta viimeisestä.
Vielä kerran hän seisahtui ja katseli vuori-sauvaansa nojautuneena alas nukkuvaan kylään päin ja alas Oetz-laakson viimeisiin taloihin, Rofernerin taloihin, jotka olivat Hochfernagtfernerin juurella ja ikäänkuin uhalla lausuivat: muserra meitä! niinkuin Wappu eilen oli sanonut isälleen.