United States or Democratic Republic of the Congo ? Vote for the TOP Country of the Week !
Viel' honkien humina laajalla käy Mun Suomeni suurilla mailla. Ei kirvestä kirkasta korvessa näy, Ei metsissä, kotkien mailla. Toki tiedän, ett' aika se tuleva on, Kun pelloksi muuttunut linnani on Ja lankuiksi metsäni uljaat. Mut Tapio, metsien haltija, voi Ei peikkojen valtahan joutaa. Hän, mahtava, yhäkin askaroi Ja honkien sarkoja hoitaa.
Uskon, ettei todentakaa Tarkoitukses ollut vakaa. En tarttua sinuun voinut Käsin rohkein rakastajan, En tohtinut vertas syttää Tulen kiihkeän valtahan. Olit kalliimpi verrattomasti Kuin juhlien tenhotar vain, Niin kaiketi kalliimpi muita, Joit' yhdytin matkallain. Olit vestaalin kylmänä itse, Ei sanaa, et katsonut päin! Sanat, katseet ja voittoja muita Sait multa, missä sun näin.
Ja syvään huokaa synkkä mies, jota paatinen painaa jumalten ies, mut rinnassa liekki lemmen lies vain taruja, taistoja varten: »Pois luotani, immyt puhtoinen, sua että erheessä surmais en, en syöksyisi syyhyn uutehen ja valtahan Raivotarten!»
"Min' olen pää! Ei, minä! Minäpä!" Jokainen soittaa omaa kunniaansa: "Min' olen viisain! Eipä! Minäpä!" Unohtaa työn ja itseuhrauksen. He yhdistävää voimaa kaipaavat. Pää heille nosta, mestar, yksi pää! Jumala heille näytä! BILEAM. Tässä näette! Hän minuss' asuu, meissä jokaisessa, Totuuden valtahan kun antaumme, Hän mieliteot ohjaa. NERGAL. Nouse, johda!
Jopa vihdoin muutama viisastui, Tämän yhden tahtohon kiivastui: »Ken valtahan tuommosen hirviön On päästänyt, heittiön?» Näin huusi yksi. Ja toisetki Ne orjuudestahan virkosi: »Niin aivan! mistä hän oikeuden Sai sorroksi toisillen?» Näin vihdoin kansa jo tulistui, Ylivaltijas sortui, kukistui. Maat' itse kansa nyt hallitsee, Muka onnesta nautitsee.
Rikosta oisi häntä armahtaa, Niin loukkaisit sa Jahven pyhää mieltä, Pois poikkeaisit vanhurskauden tieltä; Sen vuoksi kärsis kansa, synnyinmaa. Ma lempes kautta sua rukoilen: Sa kuule ääntä järjen, sydämen, Vaan Obadjalle korvasi sa sulje! Hän oppilas on Jahven profeetan Ja kietoisi sun heidän valtahan; Sa kuninkaana omaa tietäs kulje! AHAB. Mun vastaukseni ovat tekoja.
Sen tehdä voinen ja sen tehdä tahdon Ja laulaa niin kuin laulat, luonto suuri. Kun kevään tulleen sä luomaan käyt Ja töittesi valtahan vaivut, Niin eloa, taistoa laulusi luo Ja varmaan siitä sä nautit, Kun katsot sä voimien temmellystä.
Palmupuisto Bileamin asunnon edustalla Eufratin rannalla. Virta näkyy. BILEAM. ORJA, soihtu kädessä. Joll'ei maan kansat omass' itsessään Varoitus-ääntä kuule hukkuvat. Meiss' itsessämme asuu johtotähti, Jumala, joka pyrkii valtahan.
Yli yöhisen Tuonelan lentää Valon valtahan toivoni tuo, Eikä tyydy se, ennenkuin entää Iankaikkisen Jesuksen luo. Eräälle ystävälle. Sä vieno Eino veikkonen, Opetuslapsi Jesuksen, Sinulla harhatoin on ohja Ja Sull' on horjumatoin pohja: Sä olet onnen mies!
Silloin Ilmatar ihana tunsi tuntehen povessa, tuskan niin ilonihanan, riemun niin surunsuloisen, kuin on kuutamo keväinen ilman tumman tuoksutessa ja hän astuikse alemma, vaipui valtahan utujen. Vieri impi veen emona, meren laajan morsiona, vuotta seitsemän satoa, yhdeksän yrön ikeä, allansa aliset aallot, yllänsä ylinen taivas Siellä syntyi Väinämöinen lemmestä meren ja ilman.