United States or Cuba ? Vote for the TOP Country of the Week !
Iikka ja Anni pyytelivät pitkin kylää asiamiehiä, jotka ottivat voittoja vastaan halullisilta antajilta, ja innolla riensivät ihmiset tuomaan voittoja ja niin uhraamaan jotakin kansallisen pyrinnön hyväksi.
Synkistyy veli miksi, Kun hän veljehen katsahtaa? Aikaan Finjalin, Ossianin Eipä linnassa eletty noin; Kannel riemuja raikui, Laulu voittoja kiitteli. Vankat olivat muinaismiehet. Rientäin kuin kulovalkea nuo Poikki vihollisparven Sodan hetkenä ryntäsi. Kukistettua muukalaiset Kun he Shelmassa näkyivät taas, Lempeet olivat jälleen, Päivää kevähän lempeemmät.
Verrattomia voittoja, kunnian riemua te saavutatte minun johdollani, ja jokainen teistä saa siitä osansa, sillä sen vallan on minulle Ruotsi myöntänyt. Missä minä johdan, siellä ei tarvitse kenenkään epäillä, kun vaan uskollisesti seuraa jälissäni ja ehdottomasti noudattaa käskyjäni. Samassa kuului hiljainen rasahdus.
Tämä aika oli monessa suhteessa lumisen talven jälkeen seurannutta kevättä. Tosin synkistytti yksinvaltius varjollaan moniakin oloja; tosin oli paljon sisällisiä taisteluita ja puolueriitoja, ja vääryyttäkin harjoitettiin; tosin seurasi voittoja ja niiden loistoa synkkä syysyö raivoavine myrskyineen, joiden vuoksi lähinnä edellisen ajan hedelmät vasta vuosisatain päästä pääsivät tuuleentumaan.
»Entä te sitten?» kysyi Ernest mr Asmunsenilta. »Teitä harmittaa, että rautatie on vienyt teidän voittonne?» Mr Asmunsen nyökkäsi. »Tietysti te haluatte itse pitää voittonne?» Taas mr Asmunsen nyökkäsi. »Toisten kustannuksella?» Ei vastausta. »Toisten kustannuksellako?» uteli Ernest. »Sillä tavoinhan sitä tietysti voittoja saadaan», vastasi mr Asmunsen töykeästi.
Olisi pitänyt jo ennen mainita, että viisaan Commines'in luopuminen Burgundin herttuasta, joka aivan äskettäin oli tapahtunut, oli yksi noita pikku voittoja, jotka panivat kuninkaan niin loistavalle tuulelle. Viisas ja arvokas Commines nyökäytti päätään suostumisen merkiksi. Kohtelias kuningas tarjosi hänelle käsivartensa, ja lähti astumaan ruokasalia kohden.
Se oli juuri Kaarle XII:n onnen käänteessä. Siihen asti pelkkiä voittoja! Sen jälkeen pelkkiä tappioita! Tuo kirottu sormus tuottaa siis aina onnea tai onnettomuutta, kuka sitä kantaneekin tai sen kadottanee. Ja minä mieletön, joka sen jo omistin ja joka en paremmin osannut sitä säilyttää! Kun se oli minulla, ylenin minä pikaisesti; sen kadotettuani minä turhaan taistelen kohtaloani vastaan.
Kaikkein viimeiseksi olkoon lausuttuna meidän soturien alammaiset, vilpittömät, sulimmat, sydämmellisemmät kiitokset, siitä verrattomasta urhoudesta, reippaudesta ja taidosta, jolla meitä johdettiin, aina vaan suoraan voittoja kohden, päällystöllemme alkaen Suuriruhtinas Nikolaista ja kenraali Gurkosta, joka olikin meidän vakituinen johtajamme, aina nuorimpaan vänrikkiin asti!
Opettaja se on varmaan minut muistanut. Mutta mistähän minä niitä voittoja saanen? Ja niissä arpajaisissa me varmasti ollaan yhdessä ja mitähän sinä sanonet, jokohan torunet, kunhan minä kaikki kerron. Ja et sinä usko kummempaa, kun serkku Hilja on kihloissa, se tapahtui minun siellä ollessani.
Mutta aina on hän kuitenkin antanut voittoja ja ostanut arpoja sellaisiin hyväätekeviin tarkoituksiin kuin ovat esimerkiksi »joulubasaarit», »häveliäät köyhät», »naisten työtoimistot» y.m.s. Ne ovat kaikki virallisesti leimattuja, ja ne ovat ylempäin, hienosti sivistyneiden kansanluokkain suosiossa, joiden suosiossa tahtoo pysyä Mauritz Ahlfeltkin.