United States or Namibia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mua kuinka tenhoo noiden silmäin liemu! Vaan katsos tummaa! nauha punainen, Ei leveämpi veitsen hamaraa, Suloista kaulaa yksin kaunistaa. MEFISTOFELES. Niin totta! näenpä miekin sen. Hän väliin kantaa päätään helmassansa; Sen silpoi hältä Perseys kalvallansa. Miks' oot sa aina hourumiellä! Tuleppa kummun päälle! Siellä Niin hauska on kuin Praaterissa.
Näät ilo synnyttävi siellä hohteen kuin hymy täällä, mutta helvetissä käy varjo tummaks sielun tuskan mukaan. »Jumala kaikki näkee, hänet sinä», ma lausuin, »sielu autuas, niin että ei tahto mikään sua piillä saata. Kuink' äänelläs, jok' iki tenhoo taivaat ja yhteissointuun soi serafein kanssa, pukuna joill' on kolmet siipiparit, sa et mun toivoani tyydyttäisi?
Silloin hän jättäisi Uunon ja varmaan sekä itse sitä surisi että Uuno tulisi onnettomaksi; minä taas kadottaisin lohduttajani ja siirtyisin ihan toiseen elämään, tulisin juristiksi, voisin olla sydämmetön enkä välittäisi olla edes rehellinen. Jos ajattelen silmät ummessa, pimeyden edessä, niin se on vaan tuo syleileminen, joka minua tenhoo.
EDMUND. Paras luulen, olis Lähettää kuningas, se vanha raukka, Johonkin säilyyn tarkan vahdin alle. Ijällään tenhoo hän ja enemmän Viel' arvollaan, ja kansan mielet voittaa, Ja pestaamamme keihäät meihin kääntää, Päämiehiinsä. Cordelian laitoin myötä Samasta syystä. Huomenna tai toiste He valmiit saapumaan on istuntoonne.
Riveihin syöksyn Suomen ritarein, lyö liekki outo Suomen sydämestä, se valtaa, tenhoo, syttää sydämein, käyn kalpaan eestä maan ja eestä Sinun! Nyt arpa lyödään Eerikin ja minun. Yö on niin pitkä, kolkko vangin koppi, mun hyvät henget kaikk' on hyljänneet.
Sinis orhiansa siell' ohjatkoon, kunis kuulu elää Olympon kansa ja ihmisheimojen harput helää; sinis nähkööt sieltä hänet oudot maat, suvut myöhäis-ajan, kunis ihmismieltä tiet tenhoo taivahan-ratsastajan.
Näät ilo synnyttävi siellä hohteen kuin hymy täällä, mutta helvetissä käy varjo tummaks sielun tuskan mukaan. »Jumala kaikki näkee, hänet sinä», ma lausuin, »sielu autuas, niin että ei tahto mikään sua piillä saata. Kuink' äänelläs, jok' iki tenhoo taivaat ja yhteissointuun soi serafein kanssa, pukuna joill' on kolmet siipiparit, sa et mun toivoani tyydyttäisi?
Osans' saatuaan nyt käräjistä, Raudoissa ja potein haavojansa, Kangasalan harjua hän tuotiin. Keski-taipaleella, missä harju Soukimallaan halkoo seljät kahda, Katseen loi hän kauas ympärilleen, Katseli ja vartialle virkkoi: "Totta maarin! Suomen salot saaret, Järvet, rannat, niityt, vuoret kyllä Tenhoo tänne mustalaista jäämään.
Ja millä enemmän on oikeus vuossadat elää hiljaa vaikuttain, kuin jalon lemmen salaisuudella, min hento, kaino laulu säilyttääpi? PRINSESSA. Viel' yhden ansion voin mainita, mi salaa vaikuttaapi laulussasi: se hiljaa meitä tenhoo kuulemaan; me kuuntelemme, tahtoin ymmärtää; mit' ymmärtää, ei moittia voi sitä; niin vihdoin valtaakin sun laulus meidät. TASSO. Oi ruhtinatar, taivaan mulle avaat!
Sanokoon henkens' uhalla, jos mitään Salasin itselleni. Puhu totuus. SELEUCUS. Lukitkaa ennen suuni, kuin ett' annan Valheesta hengen. CLEOPATRA. Salasinko mitä? SELEUCUS. Sill' ostaa voisi sen, mink' ilmoititte. CAESAR. Cleopatra, oi, älkää punastuko! Ylistän älyänne. CLEOPATRA. Loisto tenhoo!