United States or Norfolk Island ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän oli teenjuonnista jo ihan hikinen: A vot... Luonto, puheli hän, puhalsi höyryt pois ja selitti: Luonto tää, merkitsee... Hän ottaa ja vetää... Vanhempanakin vetää... Miestä, merkitsee, muorin puoleen vetää... Vot. Ja entistä tyytyväisempänä hän hymyili, hikosi, oli autuasta oloansa ja antoi rakkauden hiljakseen kehittyä. Ei tässä mihin järin kiirekään ollut.
Taivas, ellös viekö maasta Tuota viatonta pois! Tääll' ois monta autuasta, Monta puhdasta jos ois. Naapurihin Tuomo aamull' astui Iloissahan, hyppyhynkin valmis; Vuorotellen vihellys ja laulu Tuomon suusta hilpeästi raikkui. "Miksi, Tuomo" emäntä näin kysyi "Läikkyvi nyt ilos' yli laitain?
Rajaton mull' on aulius kuin meri, Ja lempi pohjaton; jot' enemp' annan, Sit' enemmän mull' on, sill' ääretön On kumpikin. Heti, eukko hyvä! Ole uskollinen, rakas Montague. Vaan varro hetki, kohta palajan. ROMEO. Oi, autuasta, autuasta yötä! Vaan pelkään, ett' on yöllist' unta kaikki, Todeksi liian hurmaavan suloista. JULIA. Pari sanaa vain, sitt' oikein hyvää yötä.
"Minä katselen noita tähtiä." "Ja minä katselen myös." "Ja minä ajattelen, miks'ei minun nimeni ole Beatus." "Miksi niin? Teidän nimenne on Moses, ja se on hyvin kaunis," sanoi neiti. "Kiitos! Mutta Beatus merkitsee: autuas. Minä tahtoisin olla autuas!" "Kuinka ihana ajatus!" "Niin! Ja Beata merkitsee myös: autuas. Ja silloin taivaan tähdet näkisivät tässä kaksi autuasta ihmistä."
Vanhempani, siskoni, työni, kirjani, kukkaseni, aurinko, tähdet, taivas ja maa, kaikki lahjoittavat ne minulle iloa; kaikki antavat ne minun tuntea, mitenkä suloista ja autuasta elämä on. Sinä kysyt, mitä minulla neuvona, kun pimeät ajatukset ja epäillykset valloittavat sieluani.
"Amen!" riemuitsi hän, "niin sanoo tyttäreni, minä tiedän sen, vaikka hänen kainoutensa ei salli sen sanan tulla sydämmestä ulos, ja 'amen' sanon minäkin!" Ja niin sitten lupasivat sillä hetkellä kaksi autuasta sielua toisillensa ikuisen rakkauden, ja sitä olivat todistamassa Rauhalinnan vanha kreivinna ja taivaan kirkkaat tähdet.
Niin he istuivat siinä ikionnellisina haastellen rakkauden autuasta kieltä, he lauloivat tuota vanhaa laulua, joka, kun sitä kerran on laulettu oikeaan aikaan, soipi läpi koko elämän, mutta jota kukin ihminen laulaa vain kerran elämässään. Vihdoin tuli Swartin emäntä jälleen tupaan.
Kuin haudan kautta tie käy elämään, niin vihkiytyy myös eloon rakkaus vasta, kun muiston-kotiansa autuasta lähestyy vapaana se pyyteistään! Pois sormus viskaa! riemuiten. Tehtäväni tein! Nyt runon valkeuteen ma sielus vein! Pois ovat siteet, jotka sua pauloi, nyt Svanhildisi joutsenlaulun lauloi! Ottaa sormuksen sormestaan ja suutelee sitä.
Molempien mielestä tuntui siltä, kuin hirveä menneisyys jo olisi jäänyt kauas, monien vuosien taakse. Heitä ympäröi rauha, jonka vertaista he eivät ikinä olleet kokeneet. He elivät uutta, sanomattoman autuasta elämää, joka oli vallannut heidät. Mellastakoon Roomassa Caesar ja täyttäköön maailman kauhulla heitä varjelee valtias, joka on sata kertaa väkevämpi.
Olivier oli hetken aikaa vaiti, siten ikäänkuin osoittaen epäilevänsä tämän vaalin viisautta, mutta sitten hän lisäsi: »Te olette, herra kuningas, tälle nuorukaiselle osoittanut luottamusta aikaisemmin kuin mitä teillä muuten on tapana.» »Minulla on siihen syyni», vastasi kuningas. »Tiedäthän», hän risti samassa silmiänsä, »kuinka suuressa arvossa pidän autuasta pyhää Julian'ia.