United States or Costa Rica ? Vote for the TOP Country of the Week !


Rajaton mull' on aulius kuin meri, Ja lempi pohjaton; jot' enemp' annan, Sit' enemmän mull' on, sill' ääretön On kumpikin. Heti, eukko hyvä! Ole uskollinen, rakas Montague. Vaan varro hetki, kohta palajan. ROMEO. Oi, autuasta, autuasta yötä! Vaan pelkään, ett' on yöllist' unta kaikki, Todeksi liian hurmaavan suloista. JULIA. Pari sanaa vain, sitt' oikein hyvää yötä.

Aivan pohjaton hyvyys ja rehellisyys oli nimittäin perussävel prof. F:n luonteessa ja sellaisen ihmisen on varsin vaikea epäillä muita. Hän lähtee aina siitä, että kukin koittaa parastaan ja tahtoo yleistä hyvää edistää kuten hän itsekin. Ja yleinen hyvä oli Frederiksenillä kaikki kaikessa.

Mutta ehkä hän ottaisi sinut Aulukselta antaakseen sinut minulle ja minä vuorostani palauttaisin sinut takaisin Pomponian luo." Lygia virkkoi surullisesti: "Tahtoisitko uudestaan nähdä minut Palatinuksella?" Vinitius kiristeli hampaitaan ja vastasi: "En. Olet oikeassa. Olen puhunut kuin hullu. Ei!" Ja äkkiä avautui hänen eteensä pohjaton syvyys.

Syntyi hetkisen äänettömyys. Lygian eteen avautui taasen pohjaton syvyys. Nuori vapautettu jatkoi: "Minä kyselen, sillä minun käy sääli sinua, sääli hyvää Pomponiaa, Aulusta ja heidän lastaan. Mutta minä olen tarpeeksi kauan elänyt tässä talossa tunteakseni mitä Caesarin kosto merkitsee. Ei! Te ette saata karata.

Mutta kun viimeksi vallassa ollut hallitus 12 vuotta sitte erosi, keksittiin suorastaan pohjaton mädätyksen ja petosten kuilu. Kaikkien olemassa olevien varojen arvo määrättiin ja huomattiin silloin, että tavaroita puuttui 432 miljoonan dollarin arvosta.

Loihe jo lausumahan isä ihmisien, jumalainkin: "Saavut Olympoon siis, Thetis, suur' ylen huoli jos onkin, pohjaton murhe sun rinnassas; sen kyllä tiedän; vaan sanon kuitenkin, miks sait sinä saapua kutsun.

Sinä, jota ei kuolema tapaa, sinä ääretön, pohjaton, vapaa, sinä, jonka on pitkäisen nuolet, oi, näe toki poikasi huolet! Olen syntyä Sun sekä juurta, ikihengen heimoa suurta, ja sen luomisen mahtavan innostuksen, jota itse sa tunsit, kun maailman loit, sen tunnen ma myös sekä uskalluksen, min suuria toimia varten soit.

Tuntuu kuin olisi edessäni pohjaton kuilu, johon minun täytyy suistua, havaitsematta mitään pelastuksen mahdollisuutta. Hän vaikeni, kiinnittäen harhailevan silmäyksensä isän kuolonkalpeille kasvoille, jotka herkeämättä katselivat häntä. Isä rukka, sanoi hän väsyneesti sinä olet tehnyt niin paljon minun tähteni, enkä minä sittekään ole ollut onnellinen.

Jos täytyykin jättää vanha elämä, niin onhan onnea odotettavissa uudessakin. Mutta Ainosielu yhä suree. Se kauhistuu viisautta. Viisaus on sen mielestä vanha ja iloton, vieras ja kylmä; jumalallinen elämä on sille tyhjyys, pohjaton avaruus, johon se itse sieluna hukkuisi.

Mut vihdoin hyrsky se käy lepohon, Ja nyt vaahdosta aukeentuu Ammottava juova ja pohjaton Ja musta kuin oisi se hornan suu, Ja riehuen tyrskyvät aallot pyörii Ja aukkohon kiehuvahan alas vyörii. Mut ennenkuin kuohu se taas palajaa, Jumalaan hän on turvannut, Ja kauhun kuuluupi huudantaa, Pian pyörre jo on hänet nielaissut, Ja rohkean uimarin jälkeen silloin Kita sulkeutuu: hänt' ei näy milloin.