United States or Sri Lanka ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tuo lause: "d'Artagnan herätti Planchet'in" elköön viekö lukijaa siihen luuloon, että nyt olisi ollut yö tai ett'ei päivä vielä olisi tullut. Ei, kello oli neljä iltapäivällä. Planchet oli pari tuntia ennen käynyt pyytämässä päivällistä herraltaan, joka oli siihen vastannut sananparrella: "joka nukkuu, hän syö." Ja Planchet söi nukkumalla.
Pekkilän Sikrikö, ja verissään kuin kotkan repimä!... Nouse pois ja tule venheeseen. Elkää viekö minua minnekään. Minä kuolen tänne, kuului tytön ääni sammalesta. No, ei sinua nyt siihen heitetä kuolemaan, se on varma, sanoi Auno tarttuessaan tyttöä olkapäihin ja nosti seisoalleen.
Taivas, ellös viekö maasta Tuota viatonta pois! Tääll' ois monta autuasta, Monta puhdasta jos ois. Naapurihin Tuomo aamull' astui Iloissahan, hyppyhynkin valmis; Vuorotellen vihellys ja laulu Tuomon suusta hilpeästi raikkui. "Miksi, Tuomo" emäntä näin kysyi "Läikkyvi nyt ilos' yli laitain?
Hymyy taivas ja hymyy maa miksi miekin en hymyileis? Hymyten poikanen melaan käy ja kosken kuohua kohtaa: En tiedä, viekö se elämään vai Tuonenko tuville johtaa? Sama mulle. Mut laskea laatuisa on näin maailma silmäinsä eessä ja uihan se kuoleman joutsen kai myös näidenkin virtojen veessä. Ja hän leikkii kuolemalla, hakee parhaat hyökylaineet. Neidot näkee rantamalla, kulkee kautta maiden maineet.
"Sulhokainen, nuorukainen, miehen kanta kaunokainen! Ellös viekö neioistasi, kuletelko kullaistasi nurkkihin nuhajamahan, soppihin sohajamahan! Ei neiti ison kotona, emon entisen tuvilla eip' on nurkissa nuhannut, ei sohannut soppiloissa: aina istui ikkunoissa, keikkui keskilattioilla, illat taattonsa ilona, aamut äitin armahana.
Olipa aika minullakin jolloin oli toisin Vaan tuo Ramorny, mikä mies se on?" "Yksi hovin ritareista, joka elää lystiä poikamiehen elämää, ja on nuoren prinssin tallimestari sekä, niin sanotaan, suosittu neuvon-antaja." "Mitä! Onko hän ystävä tuon hurjan, uhkamielisen nuoren herran kanssa, joka äskeisen metelin nosti? Voi, älkää minua sinne viekö, hyvä ystävä!
Lausui mulle nyt Mestarini: »Vastaa hälle, kysy häneltä, viekö ylöspäin tää polku!» Ja minä: »Luotu oi, mi puhdistaudut kauniina palatakses Luojas luokse, saat kuulla ihmehen, jos seuraat mua.» »Niin kauas seuraan kuin on mulla lupa», hän vastas, »ja jos savu silmät peittää, on korvakuulo meitä yhdistävä.»
Jos Jumala sen teon kostaa tahtoo, Niin tietkää, että Hän sen tekee julki. Te voiman kädest' älkää vitsaa viekö: Hän vääryyttä ja laittomuutt' ei kaipaa Vihoittajaansa täältä tuhotakseen. MURHAAJA. Ken sua silloin verityöhön käski, Kun Plantagenetien kevätkukan, Kuningastaimen uljaan, hengilt' otit? CLARENCE. Vihani, perkele ja veljen lempi.
Noin armas onko ollut konsaan hän! Kuin sujui hänen suustaan joka sana! Mut imartelu multa salata ei kauan voinut petollista mieltä: sanainsa vastakohdan otsahansa näin liian selvään kirjoitettuna. Mä hyvin tunnen, milloin etsitään mun sydämeeni tietä vilppimielin. Mull' onko lähtö pois? Firenzeen viekö mun tieni kohta ensi tilassa? Ja miks Firenzeen?
»Mutta elkööt viekö minulta minun nuoriani ja kauniitani ... minä vihaan, minä kadehdin, minä olen mustasukkainen heille kaikille, minä tahtoisin rikkoa heidän jokaisen välinsä, panetella heitä toisilleen ... parhaita ystäviänikin!