United States or Bahamas ? Vote for the TOP Country of the Week !
Siis olivat kaikki ilmitulessa, ja opettaja oli hyvillänsä ja tyytyväinen, kun oli saanut sen tulen syttymään. Kun hän toisena iltana taas tuli, oli siellä enämpi talonpoikia koossa kuin tavallisesti; he eivät enää kirjaa peljänneet, vaan keräytyivät kaikki hänen ympärillensä ja kysyivät: "Onko teillä taas mitä lystiä samanlaista kuin eilen?"
PORMESTARI. Se on niin kiusallista, kun sitä ei koskaan tiedä milloin Hilleri nauraa ja milloin itkee! HILLERI. Jos herra pormestari tahtoo, niin minä voin herra pormestarille vasta sanoa aina edeltäpäin, milloin minä nauran ja milloin itken. Nyt minä kyllä nauroin. PORMESTARI. No mikä Hilleristä oli niin lystiä? HILLERI. No kun herra pormestari kysyi, että muistaako Hilleri mitä Hilleri lupasi.
Siitä oikeasta hääsalista minua piankin nääsättäisi ulos, sen mä kyllä luulen, mutta ainahan annettaisi pojalle siellä jokin ovenvartijan virka, ja sekin olisi hirmuisesti lystiä. Niin, uskokaamme niin, ja ottakaamme suruttomasti mitä kerralla kupuumme mahtuu. AAPO. Mutta katsonpa jo parhaaksi että heitämme Kuokkalan naurismaan ja etsimme itsellemme toisen.
Siltavouti purskahti nauruun jo ennakolta, kun odotti lystiä tarinaa taas; mutta pastorin nuhteleva ja samalla halveksiva silmäys saatti hänet paikalla totiseksi. "Kuulkaas, isännät", puhui nyt pastori. "Olen usein ajatellut ja odotellut, emmeköhän kohta tältä kulmalta saa kuulla uutisia kihlausten alalta.
Viimeisessä kertoi hän kuinka lystiä hänelle oli H:n kaupunnissa, että Oskari oli alin-omaa luonansa ja sanoi hänen olevan järki nuorukaisen, joka tulevaisuuttansa valvoi, eikä tahtonut saattaa Josefinaa onnettomuuteen, vaan kehoitti häntä kiitollisuudella vastaan-ottamaan majorin tarjousta.
Semmoinen ei ole helppoa eikä lystiä, mutta siitä on voittoa koko elinajaksi. Sillä elämässä tapahtuu usein, että täytyy kieltää itseltänsä, mitä mielellänsä tahtoisi, ja kas silloin nähdään, voimmeko iloisina ja rohkeina luopua mieliteostamme.
Petrea on tartuttanut meihin kaikkiin, «vanhimpaammekin», innostustansa suuriin puuhiin, ja ... oi! on niin lystiä kun voimme työskennellä heidän onneksensa, heidän, jotka niin hellästi ja väsymättömästi pitävät huolta meistä.» Nyt vähäsen ystävistämme ja tuttavistamme. Kaikki ystävät ja tuttavat kysyvät paljon sinua.
Tohtori ja nimismies lupasivat mennä kirkonkylän kestikievariin "keskusteluita jatkamaan" ja heitä saattamaan lähti Kankkulan kohtelias isäntä. Muut vieraat menivät luultavasti kotiinsa, ja sitte alkoi taas Wanulan kylän elämä mennä entistä, tavallista menoansa, vaan kauan puhuttiin niillä seuduin Wanulan kilpa-ajoista, joissa oli ollut "niin hiiden lystiä." R
Täällä sinä kärsit ja saat selkääsi, ja sinulla on ämmä ja huoneen täysi ryysyisiä kakaroita, jotka parkuvat ja ulvovat kuin nälkähiset sudet, koska me linnassa elämme lystiä elämää ja saamme kaikkia mitä tarvitsemme." "Miks'et sitten siellä pysynyt?" sanoin minä. "Muute huvittaa," vastasi hän. "Kuin enemmän aikaa on ollut puurissa, on se lystiä että tulla vähäisen ilmoittelemaan.
Ja paljon!» käski Tuira ja meni paikalleen pöytään, jonka ääressä Risto Kivinen istui. »Nyt sitä Kivinen juodaan, sillä koko maailma on paljasta olutta! Eikö se ole Kivinen sentään lystiä? Olutta kaikki! Maistettiin! Maljanne, pojat!» huusi Tuira kääntyen tovereihin, jotka seisoivat hänen ympärillään ja tarttuivat laseihinsa huutaen: »Eläköön Tuira! Eläköön!»