Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 12. heinäkuuta 2025


Sa liian kylmäks olet, vieraaks tullut Rakastavalle ystävälles. BRUTUS. Cassius, Sin' älä pety. Muotoni jos peitän, Niin katseheni sekasorron käännän Vaan omaan itseeni. Mua jonkun aikaa Riitaiset intohimot vaivanneet on, Aatokset, jotka mulle yksin sopii; Ne ehkä käytökseeni varjon luovat.

Hänen nuoruutensa merta Ne vastaa kolme tilkkaa vanhan verta. AENEAS. Varjelkoon moisest' epänuoruudesta! ULYSSES. Amen! AGAMEMNON. Kätenne, jalo prinssi Aeneas! Aluksi saatan teidät telttaamme. Achilles saakoon kuulla sanomanne Ja teltta teltalt' ylimykset kaikki. Te jalon vihollisen vieraaks tänne Pitoihin jääkää ennen lähtöänne. ULYSSES. Nestor, NESTOR. Niin, mitä sanookaan Ulysses?

LEAR. No, suoruutes siis myötäjäises olkoon. Kautt' aurinkoisen pyhän sädeloiston, Hekaten salaisuuksien ja yön, Ja kaikkein tähtein tenhovoiman kautta, Joist' elämämme syttyy sekä sammuu, Pois tässä kiellän kaiken isänlemmen, Verellisyyden, heimolaisuuden, Ja sydämelleni ja mulle vieraaks Jäät ijäks päiviks.

Mua kangastiellä huvitit äsken Hypellen, leikkiä laskien; Sen vuoks' sun vieraaks' luokseni käsken, Mutt' ollos siivo, hiljainen! Kun pikku-sulosuojassani Taas lamppu loistaa herttainen, Valaisee usko poveani, Parempi "minuus" ilmaiksen. Taas järjen soihtu alkaa palaa, Ja toivo kukkii suloinen, Vesille elon sielu halaa, Ah! elon lähdesuonillen.

Ehkä Luoja äänen heikon heidän vuokseen vahvistaa: "Ylös, joukko, yhteistyöhön! Kiinni köysiin joka mies, kunnes lauhtuu myrskyilma, kunnes vaaraton on ties! Nyt ei ole riidan aika, vaan on yhteistoiminnan, nyt voi surma vieraaks tulla, viedä uhrit kuoleman!

Siell' ilman siintävyydessä pilvi yks' Nyt kulki; sen matkaa katseli hän. "Miss' oot," hän lauloi, "riemu Krualinin, Iäkkään urhon, pilvissä ootko? Käy pilven reunallen alas katsomaan, Oihonna on täällä, ilosi sun. Oi Le, muinen isäsi linnassa Loit Gylnandynehen sulokatseen, häntä tänne seurasit Morveniin Jäit vieraaks' soiton, laulujen maan.

Nyt ottakaatte kirja tää, Se kaikki selvittääpi, Mut sen jos henki vieraaks jää, Se puustaviksi jääpi». Näin lausui joukon saarnamies Ja kansa riemumielin Se luojan sanaa kuunteli Nyt trubaduurein kielin. Tää tuttavalta tunnustaa Ja luottamuksen voittaa, Ja nyt se alkaa uskomaan, Ett' päivä kohta koittaa!

Miksikä säikkyelet, pälyt pääsyä taistelemasta? Säikkyä Tydeun ei tapa ollut, vaan vihamiehen kimppuun kaukana rynnistää edell' ystäviensä. Kertovat noin väkitöit' uron nähneet; en kera itse ollut, en nähnyt; vaan yli kaikkien kiittävät häntä. Kerrankin tuli vieraaks, ei vihatöille, Mykeneen, kumppalinaan Polyneikes suur', apuvoimia kooten retkeen aiottuun pyhän Theben muureja vastaan.

Käyt hetkessä vieraaks itselles välähdyksenä sun oman sielus nähden. Hätäläppänä lyö sinun sydämes yön, tyhjyyden, elos turhan tähden. Ole mies, veli. Muista: ankkurin kukin heittänyt on saman rannikon luona. Moni hukkui, mut moni voittikin, moni ihminen syntyi hetkenä tuona. Ken mulle lausuikaan sanan pienen sen. En muuta kuullut, muuta en muistaa voi.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät