Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025
Oli tällainen myrskyilma kun minä joka olen viran toimessa oleva lääkäri, ja jolla senlaisena sekä itse mielestäni että muidenkin silmissä on kyllin syytä olla liikkeellä kaupungissa millä ajalla vuorokaudesta tahansa eräänä sateisena, sumuisena ja myrskyisenä lokakuun iltana kuljeskelin Kristianian kaduilla ja annoin huvikseni sateen piestä kasvojani, sillä välin kuin minun oivallinen sadeviittani suojeli ruumistani.
Ei ääntä päässyt hänen huuliltaan; sanaa sanomatta hän istui, käsivarsi oikaistuna siihen suuntaan, mistä myrskyilma peloittavalla vauhdilla läheni. Minäkin käänsin silmäni sinnepäin. Ja siellä tapasi katseeni tytön, jonka olimme luulleet istuvan vankina Tsulujen käsissä, mutta joka nyt ikäänkuin aaltoillen liikkui meitä kohden, lähenevän rankkasateen suojassa.
Salamoi ja jyrisi, kuurosadetta ja rakeita, oikea merkillinen myrskyilma oli sinä päivänä, kun tuo pieni kansalainen, joka ei ollut tervetullut, tuli maailmaan; itse luontokin näytti uhkaavalla tavalla ottavan hänet vastaan, ja pilvet itkivät, että vesi virtana valui, itkivät hänen syntymistään.
Ehkä Luoja äänen heikon heidän vuokseen vahvistaa: "Ylös, joukko, yhteistyöhön! Kiinni köysiin joka mies, kunnes lauhtuu myrskyilma, kunnes vaaraton on ties! Nyt ei ole riidan aika, vaan on yhteistoiminnan, nyt voi surma vieraaks tulla, viedä uhrit kuoleman!
Tämä ainoa sana oli silmänräpäyksessä ajanut veret iloisen perheen kasvoilta ja niinkuin myrskyilma puhaltanut pois sen hiljaisen onnellisuuden kangastuksen, joka vast'ikään oli Bertelsköldiä ihastuttanut. Kulkiessani syrjätietä lehtokujan lähitse näin tien vieressä kasakan, joka oli tienoota tähystelemässä. Heitä oli varmaan useampiakin tuolla ulompana kylässä. Olet oikeassa, sanoi Bertelsköld.
Ehkä Luoja äänen heikon heidän vuokseen vahvistaa. »Ylös, joukko, yhteistyöhön! Kiinni köysiin joka mies, Kunnes lauhtuu myrskyilma, Kunnes vaaraton on ties! Nyt ei ole riidan aika, Vaan on yhteistoiminnan, Nyt voi surma vieraaks tulla, Viedä uhrit kuoleman!
Luettuansa kirjeen lausui Leena: »Jumalan kiitos! Lapseni sydän näkyy olevan yhtä hellä ja viaton kuin ennen.» »Kuinka iloiseksi Manni mahtanee tulla, kun tulemme kartanoon hänen sitä aavistamattansa», sanoi Junno, mutta samassa katsahti hän taivasta kohti ja huudahti äidillensä: »Voi kuinka taivas menee pilveen!» »Niin näkyy», vastasi Leena, »varmaankin tulee myrskyilma.
Jo kauan oli itäinen taivas ollut synkässä pilvessä, ja myrskyilma uhkasi. Niinkuin purjehtija kaukaisella ulapalla vähitellen näkee veden mustenevan ukonpilven noustessa taivaanrannalta, ja levottomana kääntää silmänsä ja korvansa sinnepäin, ollakseen varuillaan vaaraa vastaan, samoin oli Suomi jo kymmenen vuotta silmin tähystellyt, korvin kuunnellut pitääkseen itäisistä ajanmerkeistä vaarin.
Päivän Sana
Muut Etsivät