Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. kesäkuuta 2025
Majassaan istui vanha uros perä-rahilla, koko väki ympärillään, ja ylevältä näytti kaunis Brynhild lieden ääressä. Ovi avautui ja tupaan astui nuori sankari, loistavassa asussa, pedon talja hartioilla. Häntä seurasi kaksitoista voimakasta miestä.
Sillä ma sen sanon sulle, ja täyttyvä myös se on totta: kolmea, neljää runsaammat tuo röyhkeä vielä laittaa lahjat; vaan sinä kuule ja tottele meitä." Hällepä vastasi näin uros askelnopsa Akhilleus: "Kuuleminen minun on, jumalattaret korkeat, teitä, kuinka jos viiltääkin viha mieltäni; niinpä on parhain. Nöyrä jos on jumaloille, he myös ain' auttaen kuulee."
Leiriin Talthybios taas laajaan mennen akhaijein karjun tuokoon, Zeus sen on saava ja Helios uhrin." Hällepä vastasi näin uros askelnopsa Akhilleus: "Miesten valtias, suur' Agamemnon, Atreun poika! Toisena aikana toimittaa ois tuo sopivampi, kun lepohetken suo taas kerran taistelon riehu eik' ole rintani näin sotaintoon syttynyt tuimaan.
Harvoin saapi orja lemmen, ei miniä milloinkana." Vaka vanha Väinämöinen itse tuon sanoiksi virkki: "Tyhjiä tiaisen virret, rastahaisen raksutukset! Lapsi on tytär kotona, vasta on neiti naituansa. Tule, neiti, korjahani, laskeite rekoseheni! En ole mitätön miesi, uros muita untelompi."
Hällepä vastasi näin uros askelnopsa Akhilleus: "Myös tämä täyttyvä on, jalo vanhus, tahtosi jälkeen; taistelo tauotkoon siks aikaa, minkä sä pyysit." Virkki ja vierastaan kädest' otti hän, oikean ranteen kalvoimest', ett' ei ois lainkaan pelkoa hällä. Noinpa he nukkumahan etusuojaan lähtivät sitten, kansain pää Priamos sekä airut, mielevät vanhat.
Enp' ole konsaan nähnyt, en kuullut, ett' uros yksi yhtenä päivänä noin monet ois teot hirveät tehnyt, kuin nyt akhaijein turmaks on Zeun suosima Hektor, vaikk' ei poika hän lie jumalattaren, ei jumalankaan.
Virkkoi noin, mut Deifobos siin' empi ja mietti, väistyä oisko ja luo joku kutsua kumppani uljas rinnall' ottelemaan vai iskeä päin ihan yksin. 457 Viisaimmaksipa mielessään hän päätteli vihdoin Aineiaan tykö käydä; hän tuon näki taampana muista seisovan jouten, kaunaa näät Priamolle hän kantoi, hältä kun arvoa saanut ei, uros vaikk' oli uljas.
Mut korskat epeijit karkkosivat mikä minnekin, kun hepourhojen päämies heiltä jo kaatui, kamppailuun uros uljahin heistä. Vaan rajumyrskynä mustana nyt minä ryntäsin jälkeen, vaunuja saaliiks sain viiskymment', urhoa kaksi kultakin peitseni suisti, ja hampain maata ne haukkoi.
Hän oli tavallisessa Andalusian puvussa; iso sapeli kainalossa, viikset suuret ja miehen olento kerskaavaista pöyhkeyttä osoittava. Kaikki läsnäolevat näyttivät katselevan häntä suurella kunnioituksella. Aseenkantajamme Sancho kuiskasi meille, että se oli Don Ventura Rodriguez, Loxan rohkeudestaan ja voimakkaasta kädestään kuuluisa uros ja taistelija.
Vaan kun Aleksandron jumaluhkean eess' eturintaan noin uros ilmestyi, kovin säikkyi hän sydämessään, väistyi kuoleman välttääkseen heti kumppaniparveen. Niinkuin kulkija kyyn kivirotkoss' äkkiä keksii, syrjään ponnahtaa sekä kääntyy pois pakosalle, värjyelee jäsenensä ja kasvot kalpeus peittää: niinpä Aleksandros jumaluhkea Atreun poikaa peljäten parveen piili nyt urhojen iliolaisten.
Päivän Sana
Muut Etsivät