Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 22. heinäkuuta 2025


Epäluulo ajatusten sarjassa muistuttaa yölepakkoa lintujen joukossa, joka aina lentelee hämärässä. Sitä on tukahutettava, tai ainakin pontevasti hillittävä; sillä epäluulo samentaa mielen, karkottaa ystävät ja turmiollisesti vaikuttaa asioihin; se taivuttaa kuninkaat tyrannuuteen, aviomiehet mustasukkaisuuteen ja mielevät miehet epäröimisiin ja synkkämielisyyteen.

Hällepä vastasi näin uros askelnopsa Akhilleus: "Myös tämä täyttyvä on, jalo vanhus, tahtosi jälkeen; taistelo tauotkoon siks aikaa, minkä pyysit." Virkki ja vierastaan kädest' otti hän, oikean ranteen kalvoimest', ett' ei ois lainkaan pelkoa hällä. Noinpa he nukkumahan etusuojaan lähtivät sitten, kansain pää Priamos sekä airut, mielevät vanhat.

Nuorihan viel' olet myös, mun voisit poikani olla, niistäpä nuorinkin, vaan mielevät silti on neuvos ruhtinahille akhaijein, näät sanan oikean lausuit. Niinpä , vanhemmaksi jok' itseni mainita mahdan, seikat selvälleen puhun julki, ja kuuntelematt' ei kenkään lie, eip' ees Agamemnon valtias itse. Heimoton, liedetön on, lainhylky se mies, joka mielii kansan keskuuteen sopurikkoa, hirmua riitaa.

Kierät ja ovelat ihmiset halveksivat opintoja, yksinkertaiset ihmiset ihailevat niitä, ja mielevät ihmiset käyttävät niitä hyväkseen, sillä ne eivät sellaisinaan kelpaa käytettäviksi, vaan ne ainoastaan opettavat ja selittävät sitä viisautta, minkä huomioita tekevä tutkimus on voittanut.

Miekoin syöksynyt iskemähän mies miestä nyt oisi, ellei airuet, viestit Zeun sekä ihmisienkin, ois väest' Ilionin ja akhaijein myös sopavankkain, Idaios sekä Talthybios, urot mielevät, tulleet. Hilliten taistelijoita he saapui nostaen sauvat, virkkoi Idaios noin, airut mieleväneuvo: "Laatkaa, poikani, taisto ja kiista jo tauota saakoon!

Hän ei taitanut nimittäin ajatella muita, miettimättä samalla tuota nuorta, siveää luutnantti Hjalmaria, jonka mielevät silmät olivat hänen ikäänkuin lumonneet.

Niin synkeänloistavina, niin hurmaavaisina en koskaan ollut huomannut hänen silmiänsä. Ja samalla ne kumminkin olivat niin rauhalliset, niin ymmärtäväiset, niin mielevät! Ja kuinka naisellisen hempeä oli koko hänen olentonsa, vaikka sen muoto ei ollenkaan näyttänyt heikolta ja hentoselta, vaan etupäässä ilmotti terveyttä ja voimaa. Asemani tuntui hyvin toivottomalta.

Kammion kalleudet, lukemattomat Hektorin lunnaat noutivat, kuormasivat täpö-täyteen vankkurit uljaat, vihdoin valjastain lujat muulit, luukavioiset ammoin soi Priamolle ne lahjana Mysian miehet valjastain Priamon ajovaljakon myös, jota vanhus hoitanut itselleen oli seimellään sileällä. Valjastuttivat noin pihall' ylhän kartanon vaunut kansan pää Priamos sekä airut, mielevät vanhat.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät