Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. heinäkuuta 2025
Rukoilen polvillani, kautta muinoin Kehutun kauneuteni, kautta kaikkein Sun lemmenvalais, ja tuon valan suuren, Jok' yhdeks meidät liitti, ettäs kerrot Minulle, itsellesi, puolisolles, Miks olet murheinen, ja keiden kanssa Tän' yönä pidit seuraa; sillä täällä Kuus, seitsemän on miestä ollut, jotka Pimeydeltäkin kasvons' salanneet on. BRUTUS. Hyvä Portia, älä polvistu.
KNUUTI. Sit' enemmän, kun se yht'äkkiä On Nidarosissa. HAKON. Kuin, mitä? KNUUTI. Sanon: Sit' enemmän, kun se yht'äkkiä On Nidarosissa. HAKON. Kuin, Nidarosiss'? KNUUTI. Siks Olav' Trygvenpoik', es'isänne, Tän hyvän kaupunkimme nimitti. HAKON. Haa, munkki! KNUUTI. Anteeks! Varmaan luulin teille Jo sanotuksi, että palannut On Aksel Thordinpoika. HAKON. Palannut? KNUUTI. Vai ette tiedä?
Heti neito kiusalla ottaa Ens parhaan miehen noin, Mi vastaan tupsahti tiellä; Nyt poika on onnetoin. Tuo vanha juttu on vainen, Mut aina se uudeks saa; Ja kelle noin kävi juuri, Sydän hältä se ratkeaa. Kun laulun soivan kuulen, Min muinoin lauloi hän, Niin tuskasta melkein luulen Tän sydämen särkyvän.
Suloisen rauhan onko maamme saanut, Ja Herra armossaan Taas keisarinnallemme voiton suonut?" Noin vieras vastasi: "Likempi meitä, veljeni, on riemu; Tän' yönä saapunut Hoviinsa onpi meidän ruhtinamme. Jo monet vuodet hän Vakaasta kansastaan on poissa ollut, Nyt niinkuin viljavuos' Hän siunauksen kantaa seudullemme.
Kun harjoituksiin joukot johti, vain ilmaan ampua he tohti, ei kohti. Ohoo, ohoo, ahaa, ahaa! Ei herraa saa niin suopeaa! Lalaa! Ei maitaan laajentaakseen hän ois mennyt poikki pihan; jäi pyyteiks malliherran tän vain hyvinvointi lihan. Ja vasta hänen kuoltuansa syyt itkuun kuoppaa kaivaissansa sai kansa. Ohoo, ohoo, ahaa, ahaa! Ei herraa saa niin suopeaa! Lalaa!
Yön pimennossa uinuu erämaa kuin äärettömyys vailla rajaa, rantaa. Yön taivas tylyt tähtikuvat kantaa kuin tahtoin tuomiollaan peloittaa. Tän' yönä erakko ei unta saa. Käy oudot aavehet nyt aron santaa, ne synninkaihon erakolle antaa, ne epäilykset korvaan kuiskuttaa. Mut katso, yli sielunhädän syvän jo koittaa aamu päivän lähestyvän ja harmaa hiekkanummi kirkastuu.
Nyt, kuulkaa: Jos tohditte niin minuun luottaa, että Doveriin oiti riennätte, niin siellä Te saatte kiitoksen, kun selvän teette, Mi luonnoton ja mielen viepä tuska Herättää kuninkaassa vaikerrusta. Ylimys synnyltä ja säädylt' olen, Ja teidät kun ma luotettavaks tunnen, Tän toimen teille uskon. RITARI. Tuosta voimme Puhua toiste. KENTIN KREIVI. Ei, ei.
CLEOPATRA. Pääherran luokse kaikki päälliköt! ANTONIUS. Niin, heitä tahdon lohduttaa. Tän' yönä Sirisköön viini heidän arvistansa! Tule, kuningatar; vielä meiss' on voimaa! Ens' ottelussa laitan, että surma Minuhun rakastuu, kun kilpaa teen Ma hänen hirmuviikatteensa kanssa. ENOBARBUS. Salaman uhka katseessaan on. Raivo Kaunastunutt' on pelkoa. Tuon laisna Voi kyyhky haukkaan iskeä.
"Nyt menen minä ulos työhön Herrani viinamäkeen." "Lamik! Lamik!" huudahti Seimke, "aiotko jättää minut?" "Herra sanoo," vastasi Rikkut, "'joka rakastaa isää, äitiä, vaimoa, sisarta tai veljeä enemmän kuin minua, ei ole minulle sovelias. Tän' yönä on Hän ilmestynyt minulle, miten Pietarille Genesaretin järven rannalla ja sanonut: seuraa minua, täst' edes saat sinä ihmisiä."
Tuossa sulle pieni kultakolikko. Jos kenraalin rouvan seuranainen jo on jalkeilla, niin sano hänelle, että täällä on eräs Cassio niminen mies, joka nöyrimmästi pyytää saada hiukan häntä puhutella. Teetkö sen? NARRI. Kyllä hän on jalkeilla. Jos hän suvaitsee tänne jalkailla, niin kyllä hänelle sen asian niinkuin esitän. CASSIO. Mies hyvä, tee se. Parahiksi, Jago! JAGO. Tän' yönä ette maannut ole?
Päivän Sana
Muut Etsivät