Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025
Mit' anoa voi Sittah noin lämpimästi ja noin hartaasti vieraalta, dervishiltä, mieluummin kuin multa, veljeltään? Nyt käsken sua, Al-Hafi: puhu, dervishi!
Mit' on mulla tehtävätä? Ovellako väikyt tätä Kuulemassa? Katsos vaan, Ethän sairaaks joudakaan, Kun on prinssi vierahana. Mene, makaa nukkuvana! *Florinna*. Armonne, oon terve aivan. *Kuningatar*. Viekastelet! Salaat vaivan. Tahdot pettää. *Kuningas*.
Hamlet." Mit' on se? Liekö kaikki palanneet? Vai petost' onko tää ja pelkkää tyhjää? LAERTES. Käs'alan tunnettenko? KUNINGAS. Se on hänen. "Alastonna", ja lisäyksessä tuossa Hän sanoo: "yksin". Selvitäppä se. LAERTES. Tuost' aivan hämmennyn. Mut, tulkoon hän! Sairasta sydäntäni virvoittaa se, Ett' elävänä hälle vasten partaa Saan sanoa: "Tuon teit sa."
Aika iäisellä matkallaan pysähtynyt tääll' on kulussaan mit' on täällä elää, mitä kuolla? Ammoin kuollehitten unelmat syönten keväimessä kukkivat, niinkuin kukat ruusutarhan tuolla. Vanhat säkeet soivat mielehen, surukin saa onnen hohtehen tuoksunkylläisenä kesäyönä. Arnon aallot ovat nukkuneet, hiljallensa unhoon virtaa veet, meren helmaan hopeisena vyönä.
FAUST. Niin, lapsonen! suo kukan kuiskailla Jumalais-enteenä: hän lempii sua! Tiedätkö mit' on tuo? hän lempii sua! MARGAREETA. Mua vavistaa... FAUST. Oi ellös vavisko! suo silmäni, Käteni suo sun kättäs puserrellen Sanoa sulle sanomaton tuo: Toisiinsa vaipuneina sielut tuntee Autuutta, jonka täytyy olla ikuisen! Ikuisen! loppu toivon hukka ois. Ei, ääretön! ikuinen! Jo pimenee.
Muilla olkoon vaalin valta, mull' ei ollut milloinkaan; kuljin yltä taikka alta, itseäni täytin vaan; minkä tein, mun tehdä täytyi, mit' en tehnyt, voinut en; vihdoin ilta hämärtäytyi, lankes hetki hiljainen. Pankaa patsas haudalleni, kiveen tämä kirjoitus: »Synkkä niinkuin sydämeni oli mulle sallimus.
KUNINGATAR. Syy, varon ma, ei muu kuin isän kuolo Ja meidän liian kiire naimisemme. KUNINGAS. Siit' otan selvän. Terve, ystäväni! No, Voltimand, mit' uutta Norjasta? VOLTIMAND. Suotuisin vastaus terveisiin ja pyyntöön, Kuningas oiti pani estämään Veljensä-pojan pestaukset, jotka Hän luuli varusteiksi Puolaa vastaan, Mut, tarkoin tutkittuaan, huomas, että Ne teitä koski, herrani.
Antoniota palvelin, mi parhain Ol' ansaitseva parhaan palveluksen; Hän oli herrani, kun eli, toimi, Ja hänen vihaajiaan vastustamaan Kulutin elämäni. Mieheksesi jos tahdot mun, niin olen Caesarille, Mit' Antoniolle olin; jos et tahdo, Niin ota henki multa. CAESAR. Mitä sanot? DERCETAS. Sen sanon, Caesar: Antonius on kuollut.
Heräjämisen hetkeen siirryn siksi ja kerron, että unen hunnun kirkkaus repäisi, joku huus: »Mit' teet sa, nouse!» Kuin nähdä omenapuun kukkasia, joist' enkeleill' on ilo ynnä juhlat ijäiset taivahassa, saivat kerran Johannes ynnä Pietari ja Jakob ja toipuivat taas kuullessaan tuon sanan, mi murtanut ol' unen raskahamman,
Sa katso, kurja, mertes rannikoita ja sitten silmää maasi sydämehen, siell' onko paikkaa rauhallista yhtään. Mit' auttaa, että Justinianus ohjiin opetti sun, kun satulass' ei ketään? Hänt' ilman häpeämme pienemp' oisi! Voi teitä, joiden olla pitäis hurskaat ja suoda satulansa keisarille, jos tietäisitte, mik' on tahto Luojan!
Päivän Sana
Muut Etsivät